Hannu HoskonenBlogi

Metsien lisäkäyttö on viisasta energiapolitiikkaa

Hannu HoskonenBlogi

Energia on Suomessa liian kallista. Venäjän rajan sulkeutuminen lopetti niin teollisuuden raakapuun kuin energian tuonninkin. Sähköstä oli jo viime talvena pula ja kaukolämmön tuotannon ongelmat ovat vasta edessä. Viime talvi selvittiin tuurilla ja vanhojen varastojen ansiosta, mutta ei enää jatkossa. Meiltä puuttuu ensi talvena polttoainetta kaukolämmön tuotannossa lähes 15 M TWh, mikä vastaa noin 15 miljoonaa mottia haketta tai jyrsinturvetta. Turpeen väärä kohtelu johti arvokkaan tukki- ja kuitupuun polttamiseen energiaksi. Turpeella tuotettu energia on niin kallista, että kannattavampaa on polttaa vaikka mäntytukkia hakkeena kuin käyttää kotimaista turvetta.

Ensi talvena palaa kotimaista runkopuuta voimalaitoksissa yhden suuren sellutehtaan käytön verran. Turvetta ei tämän kesän aikana saada ylös kuin 5 miljoonan motin verran, jos säät suosivat. Polttoturpeella ei ole kysyntää verotuksen takia. Turveurakoitsijat nostavat kotimaista energiaa varastoon omalla riskillä, kun markkinaa ei ole. Arvopuu palaa ja metsäteollisuuden raaka-ainehuolto on vaikeuksissa. Tämä itseaiheutettu ongelma ei jatku pitkään, vaan suomalainen metsäteollisuus mitoittaa tuotantonsa puunhankinnan kokoiseksi. Tai sitten investoinnit siirtyvät muihin maihin. Suuret, monipuoliset tuotantolaitokset ovat vahvoilla jatkamaan toimintaansa, mutta erillään olevat sahat ja sellutehtaat ovat vaarassa. Savo-Karjalan alueelle tämä ei ole rohkaisevaa, kun meitä rasittavat heikot liikenneyhteydet mm. Saimaan kanavan takia. Todellinen tulevaisuuden kasvuala on metsien jalostaminen huipputuotteiksi perinteisten rinnalla. Samalla tulevat hiilinielut kuntoon. Nekin kaipaavat oikeaa hoitoa uuden kasvun lisäämiseksi. Onko meillä tähän kasvuun viisautta?

Jotta metsät olisivat edelleen elintasomme kivijalka, on ilmastopolitiikan tietoiset virheet oikaistava heti. Suomi on lähes hiilineutraali jo nyt. Tämän viimeksi todisti mm. Nasan julkistama tutkimus, joka jäi valtakunnan medialta lähes huomiotta, kun Markku Ollikaisen totuudelle on varattu lähes kaikki käytössä oleva tila. Tutkivalle journalismille olisi nyt todellista tarvetta. Kotimainen metsätalous ja metsäteollisuuden tuotanto eri muodoissaan on pidettävä joka hetki mielessä, jos haluamme pitää yllä suomalaisten elintason ja hiilinielujen terveen hoitamisen.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu 24.5.2023 Sanomalehti Karjalaisessa ja Savon Sanomissa

EU:n ennallistamisasetus on vahingoksi Suomelle

Hannu HoskonenBlogi

Viime viikkojen iso keskustelunaihe on ollut EU:n antama ennallistamisasetus. Asetus on EU-komission ehdotus luonnon ennallistamisesta vuoden 1952 aikaiseen tilanteeseen. Jäsenmaat antavat parhaillaan omat lausuntonsa asiasta. Suomen lausunnon antoi Suuri valiokunta 30.11.2022. Suomi ei hyväksy asetusta nyt esitetyssä muodossa ja vaatii asetukseen merkittäviä muutoksia. Suomen harjoittama metsäpolitiikka pitää ottaa EU:ssa paremmin huomioon ja Suomelle ei saa aiheutua asetuksesta suuria kustannuksia. Tätä lausuntoa varten viisi valiokuntaa antoi Suurelle valiokunnalle oman lausuntonsa ja kaikki lausunnot olivat komission esitystä kohtaan kielteisiä. Nämä lausunnot kuvaavat hyvin eduskunnan lähes yksimielistä kielteistä kantaa.

Todella huolestuttavaa tässä asiassa on se, että EU on ottamassa suomalaisten metsät valvontaansa. Se rikkoo tietoisesti Suomen EU-liittymissopimusta. EU-komissio on lähtenyt vaaralliselle tielle, jossa jäsenmaan oma päätösvalta ollaan vähitellen siirtämässä Brysseliin erilaisia kiertoteitä käyttäen. Perustusalain turvaamaa omaisuudensuojaa ei EU:ssa näköjään edes tiedetä. Suomen metsiä ei uhkaa mikään muu kuin Brysselin vallanhimo, jota ollaan nyt EU-asetuksella toteuttamassa. 

Suomessa osataan metsien käyttö. Suurin osa hyvinvoinnistamme on rakennettu metsien varaan ja sellaisena sen pitää pysyäkin. Suomen kannalta asetuksen todellinen vaara on, että metsien talouskäyttö estyy. Metsien käyttöä ohjataan metsälailla ja asetuksilla. Jos ennallistaminen toteutetaan esitetyssä muodossa, tulee Suomen metsiin lisää uusia suojelualueita miljoonia hehtaareja. Ja kaikki nämä alueet pitää merkitä myös metsäsuunnitelmiin sertifioinnin mukaisesti. Käytännössä metsien talouskäyttö loppuu, kun puunostajat eivät leimikoista tee tarjouksia mainehaittaa peläten. EU on nyt valinnut tien, joka vähitellen lopettaa kannattavan metsätalouden, on haitaksi hyvälle ilmastopolitiikalle ja koituu pienten jäsenmaiden vahingoksi. Tällaista menoa ei eduskunta saa sallia.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, kesk, Ilomantsi