Suurpetojen metsästys on sallittava

Hannu HoskonenBlogi

Hallinto-oikeus on asettanut toimeenpanokieltoon kolmeen maakuntaan myönnetyt karhun kaatoluvat. Päätös on valtava tappio suomalaiselle, hyvin toimivalle metsästysperinteelle. Se on iso tappio varsinkin Pohjois-Karjalalle, jolle perinteiseen metsästykseen liittyy hyvin paljon erilaista liiketoimintaa. Paikalliset matkailuyrittäjät, palvelujen tarjoajat ja kaupat menettävät ison osan liikevaihdostaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa yhden yhdistyksen valituksella romutetaan metsästäjien metsästysoikeudet, metsästäjien järjestöjen ja viranomaisten tekemä yhteistyö riistanhoidossa. Suurpetojen kannanhoito on onnistuttu luomaan sitkeällä yhteistyöllä ja saavutetut tulokset ovat kiistattoman hyvät. Vakavinta asiassa on se, että hallinto-oikeuden päätöksen mukaan metsästystä ollaan kieltämässä alueilla, joilla karhujen kannat ovat erittäin vahvat. Tuomioistuimien tekemä harkinta on outoa, kun karhun metsästys on mahdollista edelleen alueilla, joilla karhuja on olennaisesti vähemmän. Ihmetystä herättää myös hallinto-oikeuden suhtautuminen metsästäjien tekemään arvokkaaseen suurpetojen kannanhoitoon. Se on onnistunut erinomaisesti, kun suotuisan suojelun taso on karhujen määrässä saavutettu kauan sitten. Metsästys kuuluu olennaisena osana metsien monikäyttöön. Kyse on nautintaoikeudesta, josta on vuosisataiset perinteet. Nyt sitä halutaan rajoittaa, jopa lopettaa vain hyvin pienen vähemmistön tavoitteiden takia. Suomen on haettava EU:sta muutosta uhanalaisten lajien listaan. Susi, karhu ja ilves pitää saada metsästettäviin lajeihin. Suurpetokannat ovat sen verran vahvat. Samoin valkoposkihanhi, joka on jo maatalouden kannattavuuden yksi vakava uhka, pitää siirtää metsästettäväksi lajiksi. Direktiivien ja sopimusten mukaan suurpetojen kannanhoito on laillista. Nyt tarvitaan … Read More

Fortumin tilanne selvitettävä heti

Hannu HoskonenBlogi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti energiakriisin Euroopassa. Sähkön ja polttoaineiden hinnassa se näkyy nyt. Fortumin vaikea tilanne avautui suomalaisille yllätyksenä. Suomen valtio omistaa Fortumista hieman yli puolet. Fortum hankki Uniperin osake-enemmistön seitsemän miljardin euron kaupalla. Suomen kannalta vaaralliseksi tilanteen tekee se, että Saksan valtiolla ja Uniperilla on sopimus erittäin edullisesta kaasun jakeluhinnasta saksalaisiin koteihin ja teollisuudelle. Tämä sopimus tuo Uniperille tälle vuodelle noin 10 miljardin euron tappion. Olemme Fortumin pääomistajana joutumassa maksamaan saksalaisten energialaskuja. Ministeri Tytti Tuppurainen kävi jo neuvottelemassa Saksan energiaviranomaisten luona. Saksan käytännön mukaan nousseen maakaasun hinta voidaan periä suoraan asiakkaalta, jos Saksan hallitus siirtyy energian sääntelyssä korkeimpaan hätätilaan. Silloin asiakas maksaisi oikean hinnan energiasta. Ensi talvi on Suomelle hyvin vaikea. Ilmastopolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa hinnat nousevat, samoin päästöt. Vääriin tietoihin perustuen turpeen käyttöä ollaan lopettamassa. Samaan aikaan EU hyväksyi maakaasun. Suomen on tehtävä turpeesta kotimainen huoltovarmuuspolttoaine, joka vapautetaan veroista ja maksuista kokonaan. Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto tuottaa kovilla pakkasilla jopa 3000 MW:n teholla virtaa valtakunnanverkkoon. Nyt kattiloissa palaa tukkia ja kuitupuuta, vaikka se nimenomaan on hallitusohjelmassa kielletty moneen kertaan. Suomi ajaa nyt alas metsäteollisuuttaan ihan tietoisesti. Eduskunnan pitää puuttua teollisuutemme selkärangan tuhoamiseen. Fortumin tilanne on niin vakava, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta pitää kutsua koolle heti. Suomen linja … Read More

Huoltovarmuus on laitettava kuntoon

Hannu HoskonenBlogi

Ukrainan joutuminen Venäjän julman hyökkäyksen kohteeksi on nostanut esiin varsinkin Euroopan maiden riippuvuuden kansainvälisestä kaupasta. Energiahuolto ja elintarvikkeiden saanti on vaikeutunut ja hinnat nousevat koko ajan. Huoltovarmuus on vaarassa. Ruoan hinta on noussut nopeasti ja sama kehitys jatkuu ilmeisen pitkään. Samaan aikaan suomalainen maanviljelijä on taloutensa kanssa suurissa vaikeuksissa. Maatilojen kannattavuus on kriisissä, mikä alkaa olla jo uhka kotimaisten elintarvikkeiden tuotannolle. Moni maatila on joutunut lopettamaan tuotannon pakon edessä. Tuotantopanosten hinnat nousevat koko ajan, varsinkin sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat sietämättömällä tasolla. Tehokkain tapa laittaa huoltovarmuutemme kuntoon, on tehdä nopeita, tilojen kannattavuuteen vaikuttavia päätöksiä heti, jotta satoa saadaan mahdollisimman monelta pellolta tänä vuonna. Hyviä päätöksiä on jo tehty, mutta lisää kaivataan varsinkin markkinoiden taholta. Vaikka olemme osana EU:n maatalouspolitiikkaa, se ei voi olla esteenä suomalaisten maatilojen pelastamisessa. EU suunnittelee turvepeltojen käytön kieltoa ja metsiemme käytön rajoittamista ilmastopolitiikan ja monimuotoisuuden perusteella. Kumpikaan ei kuulu EU:n päätettäviin asioihin sopimusten mukaan. Maatalous tarvitsee jo tehtyjen päätösten lisäksi kansallisen pelastusohjelman. Oma elintarviketeollisuus on halpa henkivakuutus. Ilman maatalouden kannattavuutta menetetään vähitellen myös kotimainen elintarvikeketju, joka työllistää yli 300 000 tuhatta suomalaista. Energiaomavaraisuus on Suomen elinehto. Vaikka Olkiluodon kolmas ydinvoimala on nyt käytössä, olemme kaukana sähkön omavaraisuudesta. Vastoin hallitusohjelmaa olemme polttaneet viime talvena valtavat määrät metsäteollisuuden raaka-ainetta, … Read More

Täysistunnon puheenvuoro 22.2.2022

Hannu HoskonenBlogi

17.03 Hannu Hoskonen kesk : Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa ei varmaan kukaan kansanedustaja voi sanoa, että hän ei olisi tähän korkeaan energian hintaan syyllinen. Kaikki me olemme tähän syyllisiä erilaisilla päätöksillä. Ollaksemme rehellisiä siinä on hyvä lähtökohta.  Olemme energian suurkuluttaja, Suomi kuluttaa valtavasti energiaa — tietenkin tekee hyviä tuotteita, täällä on kylmää, asuntojen lämmittäminen ja kaikki vie energiaa. Ei se ole kenenkään vika, vaan se on luonnonlaki. Olemme täysin tuontienergiasta riippuvainen maa, siitä emme pääse irti millään. Tällä hetkellä olemme vaarantaneet huoltovarmuuden. Esimerkiksi kun viime joulun aikaan oli kovat pakkaset, niin jos ei turvevarastoja olisi ollut, moni kaupunki olisi kylmentynyt. Ja sitten kun kaupunki oli jossakin kylmenemässä, niin poltettiin kylmästi kevyttä polttoöljyä kattilassa, mikä tekee energiasta noin neljä kertaa kalliimman kuin mitä se on muilla raaka-aineilla tuotettuna. Ja puu ja turve kun pannaan sekaisin, niin tuotetaan tehokkaasti lämpöä ja samalla tehdään valtava määrä sähköä. Mutta sitä nyt ei enää saa tehdä.   Päästökauppa on nostanut energian hintaa, se on myös kiistämätön tosiasia, kun ilmastopolitiikka toteutetaan hyvässä uskossa päästöjen vähentämiseksi. Jos rehellisesti lasketaan nämä päästöt, niin eivät varmasti ole päästöt vähentyneet — se on vaan teoreettinen laskelma.  Turpeen poistaminen energiapaletista pikkuhiljaa on selvästi kohottanut tähän maahan tuotavaa tuontipuuta, jota ajetaan vaan ympäri maailmaa eri … Read More

Finnpulpin päätös on Suomen tappio

Hannu HoskonenBlogi

Tammikuussa tuli lopullinen päätös Kuopioon suunnitellun suuren biotuotetehtaan rakentamisesta. KHO hylkäsi Finnpulpin hakeman ympäristöluvan lopullisesti. Tämä päätös on valtava tappio Suomen metsätalouden ja metsäteollisuuden tulevaisuudelle, uusiutuvalle energialle ja koko metsäteollisuuden varaan rakennetulle teollisuudelle Suomessa. Itä-Suomi on suurin häviäjä. Ei tarvitse enää ihmetellä, miksi isot metsä- ja biotalousinvestoinnit menevät pois Suomesta. Hyvänä esimerkkinä tästä on UPM:n biojalostamon rakentaminen Rotterdamiin ja Uruguayihin nouseva valtava sellutehdas. Nyt on Suomessa menossa vihreä siirtymä; metsäteollisuus häipyy hiljalleen pois Suomesta. Valtava työ metsien hyväksi vuosikymmenten aikana valuu osittain hukkaan. Nyt on syntynyt vaarallinen ennakkopäätös, jonka mukaan uutta metsäteollisuutta ei tähän maahan saa rakentaa. Viisaalle ympäristöpolitiikalle tehtiin nyt suuri vahinko. Parasta, puhdasta tekniikkaa edustava tehdas ei saa lupaa. Samalla jää tuottamatta valtava määrä uusiutuvaa sähköä ja lämpöenergiaa, joka korvataan sitten Venäjältä tulevalla hakkeella ja kohta EU:n hyväksynnän saavalla fossiilisella maakaasulla. Tämä osoittaa käytännössä, mitä on suomalainen ympäristöpolitiikka tänään. Päästöjä lisätään, kunhan vaan muuten näyttää hyvältä laskelmissa. Metsien lisäsuojelu lienee päätavoite, jonka uhriksi Finnpulp jäi. Toinen uhri ovat metsänomistajat ja koneyrittäjät. Energian hinta on noussut sietämättömälle tasolle. Olemme sähkön tuonnista riippuvainen maa ja virallisten päätösten mukaan puhdasta, uusiutuvaa sähköä ei maahan saa rakentaa. Kaksi tällaista biotuotelaitosta tuottaa sähköä yhden ydinvoimalan verran. Lisäksi saadaan raaka-ainetta liikennepolttoaineiden valmistukseen. Jos oikeasti … Read More