Ilmastopolitiikkaa Suomen vahingoksi

Hannu HoskonenBlogi

Kun ilmastopolittikalle rakennettiin pohjaa, lyötiin lukkoon seikkoja, jotka eivät pidä virheellisiä. Suomen metsät ovat meidän suurin hiilinielumme, suhteellisesti suurin koko Euroopassa. Nielu on kasvanut koko ajan viime vuosikymmenet, samoin hiilivarasto. Kuitenkin kansainvälisissä sopimuksissa emme saa laskea Suomen hyväksi koko metsien sitomaa hiiltä, kun olemme kuulemma sopineet leikkurit nieluille. Miksi? Samoin emme saa laskea hyödyksemme luonnontilaisten soiden sitomaa hiiltä, joka on lähes 5 miljoonaa tonnia. Missä on ollut Suomen neuvottelijoiden osaaminen, kun tähän päälle tulee vielä Suomen turvepelloille hyväksytty 8 miljoonan tonnin hiilipäästö. Turvepeltoja on 230 000 ha, mutta maanäytteiden perusteella aitoja turvepeltoja on reilu 100 000 ha; vanhemmat suopellot ovat jo multamaita. Luonnonvarakeskus mittasi viime kesänä peltojen päästöjä verraten kivennäismaiden ja turvemaiden päästöjä ja eroja ei juuri havaittu. Näillä väärillä tiedoilla on Suomelle aiheutettu tietoinen vahinko, jonka hinta suomalaisille on tämän hetken päästöoikeuden hinnalla laskettuna jo yli miljardin euron vuodessa. Toinen, jopa vahingollisempi kehitys on menossa, kun EU ajaa läpi kestävän rahoituksen asetusta eli taksonomiaa. Näin EU määrittelee kestävät rahoitus- ja investointikohteet. Suomi vastustaa hanketta, mutta asia menee läpi määräenemmistön voimin. Suomen metsäteollisuudelle ja metsille yleensä tämä ei lupaa hyvää. Heti aluksi olisi tulossa ainakin 20 prosentin vaatimus metsien lisäsuojelusta, vihreät poliitikot vaativat jo 30 prosenttia. Käytännössä tämä lopettaisi nopeasti kansantaloutemme selkärankana … Read More

Kertaluontoisuuden lyhyt tarina

Hannu HoskonenBlogi

Kaikilla on tuoreessa muistissa viime toukokuussa eduskunnan tekemä päätös EU:n elvytyspaketista. Kertaluontoinenhan sen luvattiin olevan. Kuitenkin eduskunnan talousvaliokunta aloitti juuri valtioneuvoston antaman kirjelmän käsittelyn EU:n ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta. Tämä toinen elvytyspaketti on edeltäjänsä tapaan yhteisvastuullinen rahasto, josta maksetaan avustuksia yli 72 miljardia euroa energiahinnan nousun takia kärsimään joutuville kotitalouksille ja pienille yrityksille vuosina 2025–2032. Suurimpina hyötyjinä ovat Puola 13 mrd, Ranska 8 mrd, Italia 8 mrd ja Espanja 8 mrd. Suomi maksaa tästä paketista 1,2 miljardia euroa ja saisimme tukena takaisin 0,4 miljardia euroa. EU:n jäsenmaiden laskujen maksajaksi Suomi joutuu taas kerran. Pahinta tässä tilanteessa on se, että EU ajaa nyt häikäilemättä yhteisvastuuta toisten jäsenmaiden tekemistä laskuista ja veloista. Jatkuvat perussopimuksen ja liittymissopimusten rikkomiset osoittavat, että EU-komissio on lähtenyt tietoisesti laittomuuden tielle. Nyt komissio on avaamassa ovea EU:n maksamille suorille tulonsiirroille. Kaiken lisäksi nyt käsittelyssä oleva sosiaalirahasto rikkoo suuren eurooppalaisen periaatteen, jonka mukaan sosiaalipolitiikka ja myös veropolitiikka ovat kokonaan jäsenmaiden omaan päätösvaltaan kuuluvia asioita. Paketti rahoitetaan uudella velalla ja antamalla EU:lle yhä selvemmin verotusoikeus. EU-veroille annettiin lupa jo viime kevään elvytyspaketissa, mutta nyt tämä oikeus näköjään halutaan tehdä käytännöksi. Viime keväänä johtavat poliitikot vakuuttivat kuorossa elvytyspaketin kertaluonteisuutta. Samoin verotusoikeudelle annettiin varsin houkutteleva nimi; omien varojen käyttö. Euroopan unioni on … Read More

Kotimaisen energian kunnianpalautus

Hannu HoskonenBlogi

Viime viikolla Venäjä ilmoitti rajoittavansa Suomeen tulevia raakapuun kuljetuksia Saimaan kanavassa, kun kanavan tullipiste suljetaan jo marraskuun alusta lukien. Muutoksia puukuljetuksiin tulee myös maaliikenteessä, kun 4 maantien ylityspaikan ja 1 rautatien ylityspaikan puukuljetukset loppuvat. Isompi ongelma on ensi vuoden alussa, kun koko Venäjän puuntuonnin uudet säännöt tulevat voimaan. Olkoon Venäjältä tulevan puutavaran tilanne mikä tahansa, on Suomessa otettava vihdoin ja viimein vakavasti huomioon kotimaisen metsäteollisuuden vaikea tilanne. Samoin kotimainen energiantuotanto on tietoisilla päätöksillä ajettu kriisin partaalle. Molemmat kaipaavat nopeaa suunnan muutosta, jos meinataan hyvinvointivaltiota ylläpitää. Suomen metsissä riittää hakattavaa metsäteollisuudelle, jos vaan sitä itse haluamme. Samalla hoidetaan myös kotimaisen energian tuotantoa. Oikea ilmastopolitiikka tarvitsee toimiakseen terveet, kasvavat metsät, jotta hiilinielu kasvaa. Metsät ovat meidän todellinen hiilinielu. Jotta metsäteollisuus saisi puuhuollon toimimaan jatkossakin, on kotimaisen ainespuun polttaminen energiaksi lopetettava heti. Näinhän lukee myös hallitusohjelmassa, vaikka se on tässä ilmastohumpassa ajat sitten unohdettu. Kotimaisen energiaturpeen käytön loppuminen on johtanut pelättyyn tulokseen; arvopuuta poltetaan surutta kasvavia määriä. Ja kukaan ei tunnu huolestuvan tilanteesta paitsi Björn Wahlroos, joka on varoitellut metsäteollisuuden vaarallisesta kehityksestä Suomessa. Tällä menolla tehtaita suljetaan ja niistä päätöksistä ei meillä ole valitusoikeutta. Jotta arvopuun polttaminen loppuisi, on kotimaisen energian tilanne pelastettava heti. Turpeen ja energiapuun yhteiskäyttö pitää palauttaa kunniaan, vaikka EU-neuvottelujen … Read More

Keskustan Hoskonen puolustaa metsätaloutta – näillä konsteilla kansanedustaja tekisi Suomesta hiilineutraalin

Hannu HoskonenBlogi

Iltalehden alkuperäinen juttu: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5a06115f-014e-4ed3-94d5-a457f3dc2eb2 Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk) muistuttaa, että ilmastopolitiikan kannalta tärkeintä on, että päästöt ja nielut saadaan tasapainoon. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. – Isot luvut tässä työssä ovat tällä hetkellä: Suomen kokonaispäästöt ovat vuoden 2020 ennusteen mukaan 48,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Metsien ja maankäytön hiilinielu 23 miljoonaa tonnia saman ennusteen mukaan. Suomen tärkein hiilinielu ovat metsät, mutta myös pellot ja suot sitovat hiiltä. – Metsien vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa mottia vuodessa. Hakkuut pienentävät hiilinielua. Viime 20 vuoden keskimääräinen poistuma (hakkuut, kotitarvekäyttö) metsistämme on 79 miljoonaa mottia. Vuoden 2020 ennakkotiedon mukaan Suomen nettopäästöt olivat 25,3 miljoonaa tonnia CO2:ta, Hoskonen sanoo. Näillä konsteilla Hoskosen mukaan metsien hiilinielun kasvattaminen on edullista ja tuottaa uutta työtä ja vientikauppaa heti. – Harvennushakkuiden rästit ovat iso ongelma, koska se rajoittaa kasvua. Ensiharvennusrästien määrä on lähes miljoona hehtaaria. – Laitetaan metsiemme taimikot ja harvennusmetsät kuntoon, se lisää metsiemme kasvua reippaasti. Sitten lannoittamalla puustoiset, ojitetut suot tuhkalannalla, jonka kasvuvaikutus kestää kolmekymmentä vuotta. – Näillä toimilla saadaan heti sellutehtaille miljoonia kuutioita lisää kuitupuuta. Lannoitus lisää metsien kasvua 20 miljoonaa kuutiota, kun lannoituskierros on tehty. Näin saavutetaan 25 miljoonan motin lisäkasvu, mikä tekee muiden hiilinielujen kanssa Suomesta hiilineutraalin varmuudella. … Read More

Elvytyspaketista puhuttava avoimesti

Hannu HoskonenBlogi

Viimeistään nyt on selvää, mikä on EU:n elvytyspaketin päämäärä. Muste ei komission esityksestä ole ehtinyt kunnolla kuivua, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi vaativat elvytyspakettiin lisää rahaa. Avoin vaatimus osoittaa kiistatta, että EU:ssa rakennetaan unionin sisälle yhteistä velkamekanismia, johon Suomea ollaan viemässä käsittelyssä olevan EU:n seitsemän vuoden rahoituskehyksen kautta. Puheet kertaluonteisesta elvytyspaketista on syytä lopettaa heti. Jotta demokratian sääntöjä kunnioitetaan aidosti, on välttämätöntä, että eduskunta käsittelee EU:n rahoituskehystä oikeassa järjestyksessä. Nyt ollaan muuttamassa Suomen EU-liittymissopimusta ja asia on käsiteltävä sen mukaisesti. Sääntöjä ei voi yksipuolisesti muuttaa. Macronin ja Draghin vaatimusten takana on myös halu antaa EU:lle verotusoikeus, jolla tulonsiirrot eteläisen Euroopan pelastamiseksi alkaisivat. Tälle tielle Suomi ei saa koskaan lähteä.  EU:n verot olisivat lisäveroa meidän omien verojen päälle. Jos EU:n yhteinen velanotto alkaisi, se tietää Suomelle hallitsematonta tilannetta. Suomi saa tällä hetkellä erittäin edullista lainaa rahamarkkinoilta. Olemme kuitenkin luottoluokittajien listoilla tarkkailtavana. Yhteisen EU-velan myötä Suomen velkavastuut kasvaisivat nopeasti ja valtion lainojen korko lähtisi nousuun. Se tietäisi valtion menojen leikkauksia, mm. julkisia palveluja leikattaisiin. Kotitalouksiin koron nousu toisi myös lisämenoja, joiden hallinta voisi olla vaikeaa. Pelkästään näiden ongelmien takia yhteistä EU-velanottoa ei saa hyväksyä. Hannu Hoskonen, kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj. Ilomantsi   Julkaistu alunperin Iisalmen Sanomissa, Savon Sanomissa … Read More