Britannian kansanäänestyksen tulos EU:sta eroamiseksi oli iso yllätys. Pääministeri David Cameron lupasi parlamenttivaalien kampanjassaan kansanäänestyksen EU:n jäsenyydestä, jos voittaa nuo vuoden 2015 vaalit. Vaalilupaus oli lunastettava ja tuloksen seurauksena pääministeri Cameron joutuu eroamaan pääministerin paikalta ja saarivaltio jättää EU:n.

Brittien kansanäänestyksen tulosta ei EU voi ohittaa pelkkänä yhden jäsenmaan erona. Euroopan Unionin politiikkaa on muutettava, tai paremminkin EU:n kurssia on korjattava kunnolla. Alkuperäinen EU:n tarkoitus oli kaupankäynnin ja yhteistyön lisääminen jäsenmaiden välillä kriisien ja sotien estämiseksi. Tässä tehtävässä EU on onnistunut ja siltä pohjalta on hyvä jatkaa uutta EU:ta suunniteltaessa. Hyvälle harkinnalle on koko Euroopassa tarvetta ennen uusien päätösten tekoa.

Nykyisen mallin mukaisesta mahtavan EU-hallinnon luominen on tullut matkansa päähän. Jatkuva direktiivitehtailu on johtanut varsinkin pienet jäsenmaat tilanteeseen, jossa hallinnosta on tullut itsetarkoitus. Suomessa hyvänä esimerkkinä käyvät maatalouspolitiikka, ympäristöpolitiikka ja rakennerahastojen kautta toteutettava aluepolitiikka. Varsinkin maatalous on joutunut sellaiseen byrokratian kurkkuotteeseen, josta pitää päästä irti mahdollisimman pian. Myös ympäristöhallinnon lonkerot ovat maaseudun ihmisten elämän rajoittajina käytännössä joka paikassa.

Euroopan unionia on viety määrätietoisesti kohti vahvaa liittovaltiota. Viiden Euroopan johtajan esittämä suunnitelma talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi julkistettiin kesäkuussa 2015. Suunnitelman toteutus alkoi välittömästi ja valmista pitää olla vuoden 2025 loppuun mennessä. Suunnitelman mukaan Euroopan liittovaltiolla olisi kaikki valtiolle tyypilliset oikeudet verotusoikeutta myöten. Silloin toteutuisi myös paljon puhuttu velkaunioni, joka jakaisi jäsenmaiden velat tasaisesti jäsenmaiden vastuulle. Myös tulonjako-unioni tulisi voimaan, mikä käytännössä tasaisi jäsenmaiden sosiaalisia eroja. Suomi olisi varmuudella maksajana näissä suunnitelmissa. Kun tähän vielä lisää yhteisvaluutta euron haitalliset vaikutukset pieniin jäsenmaihin suurten jäsenmaiden hyödyksi, on yhteisen eurooppalaisen sävelen löytyminen mahdotonta.

Ei ole sattumaa, että Saksa kiistattomana EU:n johtajana ajaa väellä ja voimalla sellaista politiikkaa, joka tuottaa Saksalle suurta hyötyä pienempien maiden kustannuksella. Sehän on tilanne jo tällä hetkellä EU:ssa. Tätä taustaa vasten brittien kansanäänestyksen tulos on mahdollisuus koko Euroopan huomioivalle politiikalle. Nykyistä keskittämisen tietä ei voi enää jatkaa.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi