Tarkalleen kolme vuotta sitten eduskunta hyväksyi elvytyspaketin. Päivä jäi tarkasti muistiini. Ei henkilökohtaisista syistä, vaan koko unionia muuttavana uutena käytäntönä. Yhteisvastuuta toisten maiden veloista ei ollut, mutta tuolla päätöksellä yhteinen velka tuli hyväksytyksi. Samoin hyväksyttiin EU:n oikeus verojen keräämiseen suomalaisilta. Sitähän tuo ”omien varojen käyttö” oikeasti tarkoittaa.

Euroopan johtajien vakuutteluista huolimatta uutta elvytyspakettia tehdään nyt kiireellä. Kilpailukykyä parannetaan taas totutulla tavalla. Nyt otetaan merkittävä askel Euroopan liittovaltion perustamiseksi. Yhteiset velat ja verotus ovat uuden liiton siteinä. Kerätyt rahat jaetaan jäsenmaille tulevien sääntöjen mukaan, jotta estetään vapaan kilpailun takia haitalliset kansalliset yritystuet. Kaunis ajatus, mutta kuolleena syntynyt. Ensimmäisen elvytyspaketin rahojen jako on osoittautunut sekamelskaksi, jota tuskin kukaan oikeasti tutkii. EU:n ensimmäinen elvytyspaketti oli 750 mrd euroa, jaossa oli niin lainaa kuin avustuksia. Italia sai avustuksena ilmaista rahaa 70 miljardia, jolla korjattiin rautateitä valtavilla summilla ja tehtiin asuntojen remontteja ilman omavastuuta. Suomen osuus avustuksista oli muutamia satoja miljoonia euroja, joiden vaikutus talouteemme on olematon. Suomelle tuo rahanjako maksaa korkoineen 12 miljardia euroa. Tällaiseen tuhlaukseen meillä ei ole varaa.

Suomen metsät ovat myös EU:n määrätietoisen hyökkäyksen kohteena. Menossa on monitorointi hanke, jolla suomalaisten metsistä kerätään tietoa unionin käyttöön tulevia tarpeita varten. Ei liene vaikea arvata, että kyse on kansallisomaisuutemme hallinnasta, jotta merkittävä kilpailija saadaan pois markkinoilta ja Eurooppa saa näin tarvittavat suojelualueet käyttöönsä. Suuri osa muun Euroopan metsistä on satojen vuosien aikana tuhottu. Kompensaatio on näköjään tarpeen. Suomen metsillä on nyt käyttöä uljaan Euroopan rakentamisessa. Samaan tavoitteeseen tähtäävät ennallistamisasetus, taksonomia, metsäkatoasetus ja aiemmin toteutettu Natura. Savo-Karjalan vaalipiirin alueelle nämä hankkeet ovat uhkaavia. Suomen tulevaisuus on pitkälti metsiemme talouskäytön varassa. Päätökset on pidettävä suomalaisten käsissä. Tämän takia Suomella pitää olla kielteinen kanta näihin esityksiin. EU:lla ei ole toimivaltaa meidän metsiimme. Se on syytä muistaa näin EU-vaalien alla. 

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 15.5