Ilmastopolitiikan virheet oikaistava heti

Hannu HoskonenBlogi

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii valituksessaan, että Korkein hallinto-oikeus kumoaa valtioneuvoston antaman ilmastovuosikertomuksen vuodelta 2021 palauttaen sen uuteen valmisteluun. Tällaisen oikeudellisen kikkailun tarkoitus on tietenkin huomion kiinnittäminen pois tosiasiasta, joka on jo nyt suomalaisten maksettavana ja käy yhä kalliimmaksi tulevina vuosina. Miksi valtiolta tukea saava järjestö toimii näin suomalaisten vahingoksi.

Käytännössä Suomi on jo nyt hiilineutraali, jos lasketaan Suomen päästöt ja hiilinielut todellisten lukujen mukaan. Suopellot eivät tuota 8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään ja metsien koko kasvu sekä soiden sitoma hiili pitää laskea päästökaupan laskelmissa Suomen eduksi.

Miksi Suomi on ajanut ilmastopaneelin kokouksissa aivan väärät päästöt suomalaisten vahingoksi? Vastaus on yksinkertainen. Näillä väärillä luvuilla perustellaan ennallistamisen pakkoa ja metsien suojelun merkittävää lisäystä. Tätä samaa viestiä toistavat valtakunnan johtavat mediat joka päivä aamun TV-lähetyksistä alkaen. Todellisten lukujen esittäjillä ei ole juuri mahdollisuuksia puolustaa Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää metsien käyttöä.

Kaikkein kummallisinta tässä ennallistamisessa on se, että ennallistamisen toimet itsessään lisäävät päästöjä sekä pienentävät hiilinieluja. Ennallistetun metsän kasvu vähenee mm. ojien tukkimisen ja todellisen metsänhoidon loppumisen takia.

Metsän elinvoiman vähetessä sieni- ja hyönteistuhot iskevät puustoon heikkenevän kunnon takia. Soiden ennallistamisessa ojat tukitaan ja pohjaveden pinnan noustua hiilidioksidin tulo toki loppuu, mutta tilalle tulee metaanin tuotanto vuosikymmeniksi. Metaani on kymmeniä kertoja hiilidioksidia vaarallisempi kasvihuonekaasu.

Suomen kannalta vahingollisinta on kansantaloutemme selkärangan, metsätalouden, merkittävä heikkeneminen. Se pienentää vientikauppaa ja suomalaisten hyvinvointia. Suomen metsiä ei uhkaa mikään, kun jatkamme metsiemme hoitoa kuten tähänkin saakka. Puunkorjuuta pitää edelleen kehittää ja metsänhoitoa tehostaa, jotta lisäämme metsiemme elinvoimaa. Vain kasvava metsä kestää muuttuvan ilmaston seuraukset. Se on oikeaa ilmastopolitiikkaa, joka hoitaa myös kansantalouttamme, jotta pystymme maksamaan liian suureksi kasvaneen julkisen velan.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 5.12.2022