Kun ilmastopolittikalle rakennettiin pohjaa, lyötiin lukkoon seikkoja, jotka eivät pidä virheellisiä. Suomen metsät ovat meidän suurin hiilinielumme, suhteellisesti suurin koko Euroopassa. Nielu on kasvanut koko ajan viime vuosikymmenet, samoin hiilivarasto. Kuitenkin kansainvälisissä sopimuksissa emme saa laskea Suomen hyväksi koko metsien sitomaa hiiltä, kun olemme kuulemma sopineet leikkurit nieluille. Miksi? Samoin emme saa laskea hyödyksemme luonnontilaisten soiden sitomaa hiiltä, joka on lähes 5 miljoonaa tonnia. Missä on ollut Suomen neuvottelijoiden osaaminen, kun tähän päälle tulee vielä Suomen turvepelloille hyväksytty 8 miljoonan tonnin hiilipäästö. Turvepeltoja on 230 000 ha, mutta maanäytteiden perusteella aitoja turvepeltoja on reilu 100 000 ha; vanhemmat suopellot ovat jo multamaita. Luonnonvarakeskus mittasi viime kesänä peltojen päästöjä verraten kivennäismaiden ja turvemaiden päästöjä ja eroja ei juuri havaittu. Näillä väärillä tiedoilla on Suomelle aiheutettu tietoinen vahinko, jonka hinta suomalaisille on tämän hetken päästöoikeuden hinnalla laskettuna jo yli miljardin euron vuodessa.

Toinen, jopa vahingollisempi kehitys on menossa, kun EU ajaa läpi kestävän rahoituksen asetusta eli taksonomiaa. Näin EU määrittelee kestävät rahoitus- ja investointikohteet. Suomi vastustaa hanketta, mutta asia menee läpi määräenemmistön voimin. Suomen metsäteollisuudelle ja metsille yleensä tämä ei lupaa hyvää. Heti aluksi olisi tulossa ainakin 20 prosentin vaatimus metsien lisäsuojelusta, vihreät poliitikot vaativat jo 30 prosenttia. Käytännössä tämä lopettaisi nopeasti kansantaloutemme selkärankana toimivan metsäteollisuuden. Metsillemme muodostetaan nyt EU-valvontaa, kun metsänomistaja joutuisi EU-byrokraattien uhriksi. Metsäpolitiikan piti liittymissopimuksemme mukaan olla puhtaasti Suomen itse päättämä asia. Jotta ilmastoa oikeasti hoidettaisiin, on metsien kasvua lisättävä ja Suomella on siihen sekä keinot että osaaminen. Mutta nyt EU tekee kaikkensa, että ilmastopolitiikan oikeat keinot ajetaan alas ja saadaan metsät EU-valvonnan alle.

EU-komission selvä tavoite on EU:n liittovaltio, joka tarvitsee välttämättä tiukan kontrollin jäsenmaihin päin. Yhteiset velat ja EU-verotus päätettiin viime kevään elvytyspaketin yhteydessä. Maakaasusta ollaan tekemässä nyt ratkaisua kestävän energian ongelmiin. Nyt voi kysyä, onko tässä menossa mitään järkeä?

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu alunperin 8.12.2021 sanomalehti Karjalaisessa ja Savon Sanomissa.