Iltalehden alkuperäinen juttu: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5a06115f-014e-4ed3-94d5-a457f3dc2eb2

Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk) muistuttaa, että ilmastopolitiikan kannalta tärkeintä on, että päästöt ja nielut saadaan tasapainoon. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.

– Isot luvut tässä työssä ovat tällä hetkellä: Suomen kokonaispäästöt ovat vuoden 2020 ennusteen mukaan 48,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Metsien ja maankäytön hiilinielu 23 miljoonaa tonnia saman ennusteen mukaan. Suomen tärkein hiilinielu ovat metsät, mutta myös pellot ja suot sitovat hiiltä.

– Metsien vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa mottia vuodessa. Hakkuut pienentävät hiilinielua. Viime 20 vuoden keskimääräinen poistuma (hakkuut, kotitarvekäyttö) metsistämme on 79 miljoonaa mottia. Vuoden 2020 ennakkotiedon mukaan Suomen nettopäästöt olivat 25,3 miljoonaa tonnia CO2:ta, Hoskonen sanoo.

Näillä konsteilla

Hoskosen mukaan metsien hiilinielun kasvattaminen on edullista ja tuottaa uutta työtä ja vientikauppaa heti.

– Harvennushakkuiden rästit ovat iso ongelma, koska se rajoittaa kasvua. Ensiharvennusrästien määrä on lähes miljoona hehtaaria.

– Laitetaan metsiemme taimikot ja harvennusmetsät kuntoon, se lisää metsiemme kasvua reippaasti. Sitten lannoittamalla puustoiset, ojitetut suot tuhkalannalla, jonka kasvuvaikutus kestää kolmekymmentä vuotta.

– Näillä toimilla saadaan heti sellutehtaille miljoonia kuutioita lisää kuitupuuta. Lannoitus lisää metsien kasvua 20 miljoonaa kuutiota, kun lannoituskierros on tehty. Näin saavutetaan 25 miljoonan motin lisäkasvu, mikä tekee muiden hiilinielujen kanssa Suomesta hiilineutraalin varmuudella. Ja valtiolle tämä työurakka on lähes ilmainen, kun metsänomistajat maksavat suurimman osan metsienhoidon kuluista itse, Hoskonen sanoo.

Hoskonen kummastelee, miten ilmastopolitiikkaa käytetään ”hyvänä verukkeena metsien merkittävään lisäsuojeluun”.

– Sillä muka lisätään hiilinielua. Sehän on juuri päinvastoin. Metsien suojelu tuhoaa varmuudella hiilinielun, kun metsän kasvu loppuu ja hiilinielu muuttuu päästölähteeksi metsän lahotessa. Maatalouden vaikeuttaminen muun muassa turvepeltojen kieltämiseen tähtäävällä politiikalla, sillä isketään maatilojen kotieläintuotantoon.

Suopeltojen päästöt

Hoskonen korostaa, että meillä on käytännössä kaksi hiilinielua: metsät ja maaperä.

– Maatalouden hiilinielujen kasvu osataan. Muun muassa nurmiviljely osataan hyvin ja peltojen oikea hoito myös. Valtava ongelma Suomessa on turvepelloille laskettava päästömäärä.

Hoskosen mukaan todellinen maankäytön päästöjen virhe sisältyy suopelloille laskettavaan päästöön.

– Suomessa on peltoa yhteensä 2 300 000 hehtaaria, josta turvepeltoja on 10 prosenttia eli 230 000 hehtaaria. Päästölaskelmissa tälle suopeltomäärälle lasketaan 8 miljoonan tonnin CO2 päästö.

– Tämä tekee yhtä peltohehtaaria kohti 35 tonnin CO2-päästön. Pelkästään tämä luku todistaa kiistatta, että Suomen päästökaupan laskelmat eivät pidä paikkaansa. Tällaisilla virheillä ohjataan Suomessa ilmastopolitiikkaa, Hoskonen sanoo.

Hoskosen mukaan suurin osa turvepelloista on hyvin vanhoja, vanhimmat pellot on raivattu suosta pelloksi jo 1500-luvulla.

– Suurin osa turvepelloista on jo nyt multapeltoja, jotka ovat kivennäismaiden veroisia myös päästöjen suhteen. Viime kesänä menetettiin paljon sadosta kuivuuden takia. Turvepellot toimivat kuivissa oloissa erinomaisesti antaen hyvän sadon kuivana kesänäkin. Kyse on myös huoltovarmuuden hoitamisesta, kun saamme kotimaista ruokaa myös poikkeuksellisen sään olosuhteissa.

”Ristiriitaisia tietoja”

Hoskonen viittaa Luonnonvarakeskuksen viime kesänä tekemiin mittauksiin kivennäismaiden peltojen ja turvemaiden peltojen päästöistä.

– Tulokset ovat olleet hämmentäviä, sillä turvemaiden ja kivennäismaiden peltojen välillä ei ole havaittu eroja. Jatkuvasti julkisuudessa perustellaan turvepeltojen ja yleensä turvemaiden suurien päästöjen olevan se syy, miksi turvemaiden talouskäyttö pitäisi lopettaa ja yleensä koko turpeen käyttö lopettaa. Nyt ei saa tehdä päätöksiä ilmastopolitiikassa näin ristiriitaisten tietojen takia, Hoskonen sanoo.

Hoskonen hämmästelee, miksei hiilinielun laskennassa Suomen hyväksi huomioida luonnontilaisten soiden hiilinielua, ”joka on 4 miljoonaa CO2-tonnia”.

– Tämä veivaus on tehty niin, että neuvottelijat ovat tehneet tällaisen ehdotuksen ja saaneet tahtonsa läpi. Suomen vahingoksi ilmeisen tietoisesti. Kuvaavaa on, että henkilöautoliikenteen päästöt ovat 5 miljoonaa CO2-tonnia, Hoskonen sanoo.

Henkilöautoliikenteen päästöt olisivat Hoskosen mukaan helppo puolittaa alentamalla veroteknisesti kotimaisen biodieselin hintaa.

– Näillä kaikilla keinoilla nielut kasvavat 25 miljoonaa tonnia, kun tehdään oikeita päätöksiä. Ei tarvitse maksaa päästökaupasta mitään ja työllisyysaste saadaan tavoiteltuun 78 prosenttiin. Se palauttaa kansantalouden tasapainon, Hoskonen päättää.