Suomen tulevaisuuden kannalta toimiva liikenneverkko on välttämättömyys, josta ei saa tinkiä. PM Juha Sipilän hallitus on lisännyt merkittävästi väyläverkon hoitoon varattuja rahoja. Tällä vaalikaudella käytetään yli 950 miljoonaa euroa hoitorästien poistoon. Ja senkin jälkeen vasta kolmasosa urakasta on tehty.

Ministeri Anne Bernerin esitys valtion tieverkon yhtiöittämisestä on raju. Suomen tieverkko on rakennettu nykyiseen kuntoonsa viime vuosikymmeninä yhteisillä verovaroilla. Tieverkko on iso osa kansallisomaisuuttamme. Ja sellaisena se tulee pitää jatkossakin, suorassa valtion omistuksessa ja yhteisillä verovaroilla hoidettuna. On välttämätöntä, että eduskunta päättää jatkossakin väylien rakentamiseen ja hoitoon annettavista varoista. Yhteiskunnan avoimuuden kannalta on tärkeää, että liikennepolitiikasta keskustellaan ja päätetään avoimesti eduskunnassa. Jos valtion tiet yhtiöitetään, päätökset tehdään suljettujen ovien takana vailla kansalaisten kontrollia. Sitä en hyväksy.

Tieverkon ylläpitoon kerättävät rahat tulevat osittain polttoaineverotuksen kautta. Järjestelmä on kohtuullisen oikeudenmukainen. Se, joka ajaa paljon, maksaa myös enemmän veroa. Toki uusia teiden pidon rahoitusmalleja kannattaa harkita. On syytä kuitenkin muistaa, että tällä hetkellä vain osa autojen käytöstä kerättävistä veroista käytetään teiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Teiden kuntoa voidaan edelleen parantaa jo olemassa olevalla autoilun verotuksella. Valtio saa edelleen edullista lainaa budjettinsa katteeksi. Uusi tieyhtiö olisi lainarahaa hakiessaan varmuudella heikommassa asemassa. Joten tällä keinolla ei kustannussäästöä tule, jos yhtiö velalla teitä rakentaa.

Ministeri Anne Bernerin esityksestä kannattaa ottaa jatkovalmisteluun autoverotus, joka Suomessa on ankaraa muihin EU-maihin verrattuna. Nopea muutos ei ole mahdollinen pelkästään autokauppaan liittyvien riskien takia, mutta eurooppalaista autoverotusta kohti on päästävä pikku hiljaa. Autokanta on Suomessa vanhaa, ja tarvetta uudistukseen on niin liikenneturvallisuuden kuin liikenteen päästöjenkin takia. Muutos vaatii aikaa ja huolellista suunnittelua. Varsinkin maaseudulla auto on välttämättömyys, joka on syytä muistaa uudistuksia suunniteltaessa.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Karjalaisen mielipidesivulla 22.01.2017

Rakentaminen ja uuden luominen ovat niitä keinoja, joilla Suomi nostetaan laman suosta. Hallitusohjelman mukaan rakentamisen esteitä on purettu ja työ jatkuu. Maakuntakaavat on siirretty maakuntien vastuulle ja kunnille on siirretty rantarakentamiseen liittyvistä poikkeusluvista päättäminen. Maankäyttö ja rakennuslain uudistamista valmistellaan parhaillaan ja lakiuudistuksessa pitää jatkaa samalla linjalla; kunnille on annettava yksiselitteisesti oikeus päättää alueensa rakentamisesta.

Kontioniemen tapaus on murheellinen esimerkki rakentamisen tietoisesta jarruttamisesta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan neljäs vaihe saatiin juuri voimaan. Kontiolahden kannalta maakuntakaava on suotuisa ja tukee kunnan kehittämistä jatkossa. Kuitenkin nyt asemakaavasta tulleen valituksen takia suuret rakentamishankkeet pysähtyvät epämääräiseksi ajaksi. Perusteena valitukselle on tuo maaseudun rakentamisen esteeksi kehitelty uusi valituskeino viheryhteys. Täytyy vain ihmetellä ympäristöministeriön jatkuvaa intoa kasata uusia maaseudun rakentamisen esteitä.

Viheryhteys on ympäristöministeriön kehittämä käsite, jolla on korvattu kunnille ja maakunnille siirrettyä päätösvaltaa rakentamisesta päättämisessä. Surullisen kuuluisassa jätevesiasetuksessa jäi opiksi se, että kansalaiselle määrättävistä velvoitteista on säädettävä lailla, ei ministeriön päätöksillä tai ohjeilla. Nyt kun rakentamista koskevaa lakia ollaan uudistamassa, on huolehdittava, että viranomaisten valitusoikeus kaavoista ja rakentamisesta poistetaan kokonaan. Valitusoikeus kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon, mutta ei viranomaiselle jarrutuskeinoksi. Valituksen käsittelyille pitää luoda nopeutettu menettely, jossa päätökset saadaan muutamassa kuukaudessa ilman ammattivalittajien mahdollisuutta pysäyttää yhteiskunnan kehittäminen. Samaan aikaan palveluita vaaditaan kovaäänisesti, mutta rakentaminen estetään.

Toivotaan, että lähivuosina päästään tilanteeseen, jossa kunnat saavat aidosti päättää rakentamisesta alueellaan viivytyksittä. Nykyinen valitusruletti on johtanut suurten kasvukeskusten nopeaan kasvuun. Tämä maksaa miljardeja euroja vuosittain mm. asumistuen kautta. Ja nopeasti kasvavat kustannukset tulevat veronmaksajalle, asuipa sitten maalla tai kaupungissa.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Pohjois-Karjalan maakuntakaavatyöryhmän pj.

Julkaistu Karjalaisen mielipidesivulla 13.12.2016

Keskustelu Hutunniemen kaavasta on ollut vilkasta. Juuri tullut Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisu aiheutti palautetta minulle ja varmaan muillekin. Palaute on aina tervetullutta, mutta tällä kertaa osoite oli kyllä täysin hukassa.

Kunnalla on vastuu oman taloutensa hoidosta ja palvelujen järjestämisestä. Ilomantsin talous on hyvässä kunnossa, mutta suunta on huolestuttava. Väkiluku laskee jatkuvasti noin sadan hengen vuosivauhtia. Tämä syö verotuloja sekä valtionosuuksia. Talouden heikkeneminen näkyy jo kaikkialla. Ilomantsin elinvoima ei ole saavutettu etu, vaan se on hankittava joka ainoa päivä. Tähän saakka olemme pystyneet pitämään taloutemme kunnossa kunnassa toimivien hyvien yritysten ansiosta. Vähenevä tuloverokertymä on korvautunut yritysten maksamilla yhteisöveroilla. Ilomantsi on saanut kahdesti Pohjois-Karjalan yrittäjien myöntämän yrittäjyyskunta-palkinnon vuosina 2010 ja 2012. Tämä on vahva tunnustus kunnan tekemästä elinkeinopolitiikasta. Ilomantsi on satsannut vahvasti tulevaisuuteen. Juuri valmistunut, koko kunnan kattava valokuituverkko takaa ilomantsilaisille tasavertaiset mahdollisuudet kunnan kehittämisessä muihin kuntiin verrattuna. Vaikka elämme hieman sivussa kasvukeskuksista, emme halua eristäytyä. Kaikki tämä työ on tehty Ilomantsin kunnanvaltuuston yksimielisillä päätöksillä, joita kunnan viranhaltijat ovat taitavasti valmistelleet. Tästä voimme kaikki olla ylpeitä.

Jotta tuo elinkeinojen hyväksi tehty työ sataisi kunnan laariin, on uusille asukkaille saatava houkuttelevia rakennuspaikkoja lisää. Niin kaikki kunnat tekevät, Joensuu on tässä asiassa askeleen muita edellä. Kunnalle kuuluu lain mukaan kaavoituksen järjestäminen alueellaan. Miksi Ilomantsin ei anneta kehittyä asukkailleen paremmaksi paikaksi. Joka ainoasta asiasta valitetaan, joka vähitellen syö meidän kasvun mahdollisuudet. Arvoisat valittajat, voisitte osoittaa perustelunne esim. meidän nuorille, jotka menettävät tällä menolla erinomaisen lukion. Samoin voisitte kertoa meidän erinomaisille yrittäjille, miksi työvoiman saanti alkaa olla ongelma. Ja minkä viestin annamme Ilomantsista tänne investointia harkitsevalle yrittäjille. Helppo on valituksia rustata, kun oma leipä on turvattu, mutta haluammeko Ilomantsille mahdollisuuden jatkaa itsenäisenä kuntana. Se turvataan vain vahvalla kunnan taloudella, joka tällä menolla on uhattuna lähivuosina. Siitä ei sitten voi enää valittaa, eikä nimilistoja kerätä.

Hannu Hoskonen, kunnanvaltuuston pj, kansanedustaja, Ilomantsi