Rakentaminen ja uuden luominen ovat niitä keinoja, joilla Suomi nostetaan laman suosta. Hallitusohjelman mukaan rakentamisen esteitä on purettu ja työ jatkuu. Maakuntakaavat on siirretty maakuntien vastuulle ja kunnille on siirretty rantarakentamiseen liittyvistä poikkeusluvista päättäminen. Maankäyttö ja rakennuslain uudistamista valmistellaan parhaillaan ja lakiuudistuksessa pitää jatkaa samalla linjalla; kunnille on annettava yksiselitteisesti oikeus päättää alueensa rakentamisesta.

Kontioniemen tapaus on murheellinen esimerkki rakentamisen tietoisesta jarruttamisesta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan neljäs vaihe saatiin juuri voimaan. Kontiolahden kannalta maakuntakaava on suotuisa ja tukee kunnan kehittämistä jatkossa. Kuitenkin nyt asemakaavasta tulleen valituksen takia suuret rakentamishankkeet pysähtyvät epämääräiseksi ajaksi. Perusteena valitukselle on tuo maaseudun rakentamisen esteeksi kehitelty uusi valituskeino viheryhteys. Täytyy vain ihmetellä ympäristöministeriön jatkuvaa intoa kasata uusia maaseudun rakentamisen esteitä.

Viheryhteys on ympäristöministeriön kehittämä käsite, jolla on korvattu kunnille ja maakunnille siirrettyä päätösvaltaa rakentamisesta päättämisessä. Surullisen kuuluisassa jätevesiasetuksessa jäi opiksi se, että kansalaiselle määrättävistä velvoitteista on säädettävä lailla, ei ministeriön päätöksillä tai ohjeilla. Nyt kun rakentamista koskevaa lakia ollaan uudistamassa, on huolehdittava, että viranomaisten valitusoikeus kaavoista ja rakentamisesta poistetaan kokonaan. Valitusoikeus kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon, mutta ei viranomaiselle jarrutuskeinoksi. Valituksen käsittelyille pitää luoda nopeutettu menettely, jossa päätökset saadaan muutamassa kuukaudessa ilman ammattivalittajien mahdollisuutta pysäyttää yhteiskunnan kehittäminen. Samaan aikaan palveluita vaaditaan kovaäänisesti, mutta rakentaminen estetään.

Toivotaan, että lähivuosina päästään tilanteeseen, jossa kunnat saavat aidosti päättää rakentamisesta alueellaan viivytyksittä. Nykyinen valitusruletti on johtanut suurten kasvukeskusten nopeaan kasvuun. Tämä maksaa miljardeja euroja vuosittain mm. asumistuen kautta. Ja nopeasti kasvavat kustannukset tulevat veronmaksajalle, asuipa sitten maalla tai kaupungissa.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Pohjois-Karjalan maakuntakaavatyöryhmän pj.

Julkaistu Karjalaisen mielipidesivulla 13.12.2016

Keskustelu Hutunniemen kaavasta on ollut vilkasta. Juuri tullut Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisu aiheutti palautetta minulle ja varmaan muillekin. Palaute on aina tervetullutta, mutta tällä kertaa osoite oli kyllä täysin hukassa.

Kunnalla on vastuu oman taloutensa hoidosta ja palvelujen järjestämisestä. Ilomantsin talous on hyvässä kunnossa, mutta suunta on huolestuttava. Väkiluku laskee jatkuvasti noin sadan hengen vuosivauhtia. Tämä syö verotuloja sekä valtionosuuksia. Talouden heikkeneminen näkyy jo kaikkialla. Ilomantsin elinvoima ei ole saavutettu etu, vaan se on hankittava joka ainoa päivä. Tähän saakka olemme pystyneet pitämään taloutemme kunnossa kunnassa toimivien hyvien yritysten ansiosta. Vähenevä tuloverokertymä on korvautunut yritysten maksamilla yhteisöveroilla. Ilomantsi on saanut kahdesti Pohjois-Karjalan yrittäjien myöntämän yrittäjyyskunta-palkinnon vuosina 2010 ja 2012. Tämä on vahva tunnustus kunnan tekemästä elinkeinopolitiikasta. Ilomantsi on satsannut vahvasti tulevaisuuteen. Juuri valmistunut, koko kunnan kattava valokuituverkko takaa ilomantsilaisille tasavertaiset mahdollisuudet kunnan kehittämisessä muihin kuntiin verrattuna. Vaikka elämme hieman sivussa kasvukeskuksista, emme halua eristäytyä. Kaikki tämä työ on tehty Ilomantsin kunnanvaltuuston yksimielisillä päätöksillä, joita kunnan viranhaltijat ovat taitavasti valmistelleet. Tästä voimme kaikki olla ylpeitä.

Jotta tuo elinkeinojen hyväksi tehty työ sataisi kunnan laariin, on uusille asukkaille saatava houkuttelevia rakennuspaikkoja lisää. Niin kaikki kunnat tekevät, Joensuu on tässä asiassa askeleen muita edellä. Kunnalle kuuluu lain mukaan kaavoituksen järjestäminen alueellaan. Miksi Ilomantsin ei anneta kehittyä asukkailleen paremmaksi paikaksi. Joka ainoasta asiasta valitetaan, joka vähitellen syö meidän kasvun mahdollisuudet. Arvoisat valittajat, voisitte osoittaa perustelunne esim. meidän nuorille, jotka menettävät tällä menolla erinomaisen lukion. Samoin voisitte kertoa meidän erinomaisille yrittäjille, miksi työvoiman saanti alkaa olla ongelma. Ja minkä viestin annamme Ilomantsista tänne investointia harkitsevalle yrittäjille. Helppo on valituksia rustata, kun oma leipä on turvattu, mutta haluammeko Ilomantsille mahdollisuuden jatkaa itsenäisenä kuntana. Se turvataan vain vahvalla kunnan taloudella, joka tällä menolla on uhattuna lähivuosina. Siitä ei sitten voi enää valittaa, eikä nimilistoja kerätä.

Hannu Hoskonen, kunnanvaltuuston pj, kansanedustaja, Ilomantsi

Lausuntokierroksella oleva sote-uudistus herättää vahvoja tunteita. Koko uudistus lähti liikkeelle, jotta pystytään varmistamaan laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut lähipalveluina kaikille kansalaisille kotipaikkaan katsomatta. Nyt kun lakipaketit ovat jo tiedossa, uskaltaa arvioida niiden sisältöä. Monta hyvää asiaa sisältyy lakiesityksiin ja monta parannustarvetta, joista ei saa vaieta lausuntojen antamisen aikaan.

Lakiehdotuksen suurin heikkous on se, että todellinen päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä siirtyy kunnilta valtiolle. Valtio antaa rahat maakunnille palveluiden järjestämiseen. Valtakunnallisen kiinteistöosakeyhtiön haltuun siirtyy kaikki lakisääteisten kuntayhtymien maakunnissa olevat sairaalat ja muut sote-palveluita varten rakennetut tilat. Rahoista päättäminen merkitsee täyttä päätösvaltaa palvelujen järjestämiseen koko maassa. Tällainen päätösvallan siirto johtaa koetun mukaisesti palveluiden keskittämiseen ennemmin tai myöhemmin. Ei liene yllätys, että kaikki kehittämistoimet valtio keskittää kasvukeskuksiin. Ja häviäjänä ovat varmasti maaseutukuntien asukkaat.

Kuntien terveyskeskukset ja sosiaalityön tarvitsemat tilat jäävät kuntien omaisuudeksi edelleen, ja maakunta vuokraa alkuvaiheessa nämä tilat palveluiden järjestämistä varten. Vuoden 2021 jälkeen tilat vuokrataan, jos tarvetta on. On arvioitu, että kolmasosa tiloista jää vaille käyttöä, mikä tarkoittaa käytännössä noiden tilojen arvon nollautumista. Suurella varmuudella kyse on juuri maaseutukuntien terveyskeskuksista ja vuodeosastoista. Valtio lupaa vuokraamatta jääville kiinteistöille tukea kiinteistömarkkinointiin. Helppo on kuvitella nykyisissä oloissa tyhjentyvän terveyskeskuksen myyntimahdollisuus. Pahinta kaikessa on se, että tyhjentyvä terveyskeskus vie myös työpaikat ja verotulot pois maaseutukunnista maakuntakeskuksiin. Palvelujen yksityistämisen myötä yhtiöiden palvelutarjonta keskittyy suuriin kaupunkeihin, mikä johtaa supistuksiin maaseutukunnissa. Kunta itse ei voi toimia palvelun tarjoajana.

Jotta sote-uudistuksesta ei tulisi keskittämisen työväline, on tämän uudistuksen yhteydessä toteutettava maakuntauudistus tehtävä kansanvallan periaatteiden mukaan. Maakunnille tarvitaan verotusoikeus ja oikeus aidosti päättää rahojen käytöstä ja samalla vastata palveluiden järjestämisestä. Silloin saadaan koko valtionhallintoon vahva paikallisen osaamisen vahvuus, jota on tavoiteltu koko itsenäisyytemme ajan. Uudistuksia joka tapauksessa tarvitaan, mutta niitä ei saa tehdä maaseudun asukkaiden tappioksi.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Karjalaisen mielipidesivulla 3.10.2016