Kreikan kolmas tukipaketti saatiin kokoon melko vähin äänin. Kreikan tekemät myönnytykset taloutensa kuntoon laitossa ovat edenneet ja lisärahoitus entisten lainojen maksuun ei ole sen suurempi ongelma. Kuitenkin lähellä on se päivä, jolloin Kreikan valtaisa velkataakka, yli 300 miljardia euroa, joudutaan leikkaamaan maan maksukyvyn mukaiseksi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on nostanut monesti asian keskusteluun, mutta euromaat kokevat asian kiusalliseksi ja uskottavuuden kannalta se varmaan sitä onkin. EU:n perussopimus kieltää toisten maiden velkojen maksun.

Niin EU-kokouksissa kuin euroalueenkin kokouksissa Kreikkaa on moitittu kovin sanoin holtittomasta talouden pidosta. Kuitenkin samaan aikaan euromailla on käynnissä suurimittainen velkojen anteeksianto, jota Euroopan keskuspankki toteuttaa euromaiden keskuspankkien kautta. Euromaiden keskuspankit ostavat jäsenmaittensa liikkeelle laskemia velkapapereita maaliskuusta 2015 alkaen. Aluksi ostoja tehtiin 60 miljardilla eurolla, mutta nyt ostovauhtina on 80 miljardia euroa kuukaudessa. Suomi on mukana tässä osto-operaatiossa. Kummallista tässä asiassa on se, että Kreikka on suljettu ulos Euroopan keskuspankin antamasta velkahuojennuksesta. Apua ei anneta sille maalle, joka sitä kipeimmin tarvitsee. Yhtä outoa on se, että varsinkin Saksa ja Ranska maksattivat ensin Kreikkaan antamansa lainat EU:n vakausmekanismin kautta ja nyt sitten otetaan toista kautta ilmaista rahaa Euroopan keskuspankin lainaostojen avulla. Tasan eivät onnenlahjat käy edes yhteisissä asioissa.

Euroopan unioni valmistautuu pelko puserossa Brittien kansanäänestykseen 23.6 Euroopan unionista eroamisesta. Kyse on vakavasta paikasta yhteisen Euroopan rakentamisen tiellä. Jotta Eurooppa voisi kasvaa yhteiseksi mantereeksi meille kaikille, olisi oikeudenmukaisuuden oltava kaiken toiminnan lähtökohta. Sitähän se nyt ei valitettavasti ole. Brittien kansanäänestys on iso testi yhdentymisen tiellä. Päämääränä ei saa olla Euroopan liittovaltio, jossa vain suurten ääni kuuluu.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Ympäristöministeriön salaa valmistelema maisemallisesti arvokkaiden alueiden suojeleminen on herättänyt jonkin verran keskustelua menneen kevään aikana. Keskustelua on hillinnyt salainen valmistelu ja keväällä asiasta käydyn lyhyen kuulemisen aikana kerrotut hyvin puutteelliset tiedot. Noissa tilaisuuksissa maisemansuojelua kehuttiin silmät innosta loistaen, mutta visusti vaiettiin todellisista vaikutuksista maaseudun ihmisten elämään.

Jos valtioneuvosto vahvistaa ympäristöministeriön esityksen maisemansuojelusta, on maahamme saatu yhteensä kolme miljoonaa hehtaaria uusia rajoituksia ja rakennuskieltoja. Uskomattomalta tuntuu, että ympäristöministeriö kuvittelee pitävänsä maaseudun elinvoimaisena uusilla kielloilla ja rajoituksilla. Kaikki kulttuurimaisemat ovat syntyneet ihmisen työn tuloksena. Pellot on raivattu, talot rakennettu, metsiä on hoidettu ja kaikki silmin nähtävä avaruus maaseudulla on syntynyt maa- ja metsätalouden harjoittamisen ansiosta.

Emme tarvitse maaseutukuntiin lisää rajoituksia, vaan niitä pitää nimenomaan purkaa, jotta saamme Suomen talouden käännetyksi kasvuun. Ympäristöministeriö tekee kaikkensa, jotta maaseudulle ei rakennettaisi mitään uutta. Hyvä keino tähän saakka on ollut rakennuslupien viivyttäminen kaikin mahdollisin keinoin. Hallituksen on jatkettava määrätietoisesti rakentamisen esteiden purkamista Suomessa. Suomi nousee vain uuden rakentamisella, ja se pitää olla mahdollista myös maaseudulla.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Hiljaisuudessa valmisteltu valtakunnallinen maisemansuojeluinventointi on edennyt päätösvaiheeseen. Ympäristöministeriön toiveena on saada asiasta valtioneuvoston päätös mahdollisimman pian. Hanketta on valmisteltu salaa vuodesta 2010, mikä tuntuu oudolta nykyisen avoimuutta korostavan julkisen hallinnon ja voimassa olevan lainsäädännön aikana.

Hallitusohjelman mukaan päätösvaltaa ollaan siirtämässä ministeriöistä maakuntiin ja myös kuntien toimielinten päätettäväksi. Alku on ollut lupaava. Maakuntakaavat päätetään helmikuun alusta alkaen maakuntavaltuustoissa, rakentamisen poikkeusluvat siirrettiin kuntien päätösvaltaan huhtikuun alusta ja tulossa on vielä tänä vuonna valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden muuttaminen maaseudulle rakentamiselle myönteiseksi. Suunta on siis oikea.

Biotalous on avaamassa hyvin monta mahdollisuutta uusiin investointeihin eri puolille Suomea. Metsäteollisuus on tehnyt jo merkittäviä päätöksiä mm. Ääneskosken investoinneista. Monta hanketta on suunnitteluvaiheessa, joten uusia työmahdollisuuksia on avautumassa eri puolilla Suomea. Jotta kahdeksan vuotta jatkunut lama voidaan muuttaa talouskasvuksi, on koko maan mahdollisuudet otettava tehokkaasti käyttöön. Erilaisilla suojeluhankkeilla on maassamme pysäytetty miljardien investoinnit ja estetty mm. kotimaisten energiaraaka-aineiden käyttö. Purkamalla nämä keinotekoiset esteet, Suomi lähtee varmuudella nousuun. Velanoton tie on loppuun kuljettu.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi