Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii valituksessaan, että Korkein hallinto-oikeus kumoaa valtioneuvoston antaman ilmastovuosikertomuksen vuodelta 2021 palauttaen sen uuteen valmisteluun. Tällaisen oikeudellisen kikkailun tarkoitus on tietenkin huomion kiinnittäminen pois tosiasiasta, joka on jo nyt suomalaisten maksettavana ja käy yhä kalliimmaksi tulevina vuosina. Miksi valtiolta tukea saava järjestö toimii näin suomalaisten vahingoksi.

Käytännössä Suomi on jo nyt hiilineutraali, jos lasketaan Suomen päästöt ja hiilinielut todellisten lukujen mukaan. Suopellot eivät tuota 8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään ja metsien koko kasvu sekä soiden sitoma hiili pitää laskea päästökaupan laskelmissa Suomen eduksi.

Miksi Suomi on ajanut ilmastopaneelin kokouksissa aivan väärät päästöt suomalaisten vahingoksi? Vastaus on yksinkertainen. Näillä väärillä luvuilla perustellaan ennallistamisen pakkoa ja metsien suojelun merkittävää lisäystä. Tätä samaa viestiä toistavat valtakunnan johtavat mediat joka päivä aamun TV-lähetyksistä alkaen. Todellisten lukujen esittäjillä ei ole juuri mahdollisuuksia puolustaa Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää metsien käyttöä.

Kaikkein kummallisinta tässä ennallistamisessa on se, että ennallistamisen toimet itsessään lisäävät päästöjä sekä pienentävät hiilinieluja. Ennallistetun metsän kasvu vähenee mm. ojien tukkimisen ja todellisen metsänhoidon loppumisen takia.

Metsän elinvoiman vähetessä sieni- ja hyönteistuhot iskevät puustoon heikkenevän kunnon takia. Soiden ennallistamisessa ojat tukitaan ja pohjaveden pinnan noustua hiilidioksidin tulo toki loppuu, mutta tilalle tulee metaanin tuotanto vuosikymmeniksi. Metaani on kymmeniä kertoja hiilidioksidia vaarallisempi kasvihuonekaasu.

Suomen kannalta vahingollisinta on kansantaloutemme selkärangan, metsätalouden, merkittävä heikkeneminen. Se pienentää vientikauppaa ja suomalaisten hyvinvointia. Suomen metsiä ei uhkaa mikään, kun jatkamme metsiemme hoitoa kuten tähänkin saakka. Puunkorjuuta pitää edelleen kehittää ja metsänhoitoa tehostaa, jotta lisäämme metsiemme elinvoimaa. Vain kasvava metsä kestää muuttuvan ilmaston seuraukset. Se on oikeaa ilmastopolitiikkaa, joka hoitaa myös kansantalouttamme, jotta pystymme maksamaan liian suureksi kasvaneen julkisen velan.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 5.12.2022

Euroopan Unioni esittää koko aluettaan koskevaa ennallistamisvelvoitetta jäsenmailleen. Ja tietenkin Suomi on taas pahin kärsijä. Joka vuosi tämä lysti maksaa veronmaksajille 931 miljoonaa euroa ja vuoteen 2030 mennessä pitää olla 20 prosenttia Suomen pinta-alasta ennallistettu. Nämä luvut ovat sellaisia, jotka syövät vähitellen kansantaloutemme pohjan pois, kun tärkein metsäteollisuus menettää vähitellen mahdollisuuden kannattavaan toimintaan Suomessa. Ja siinä menee mukana muutakin teollisuutta. Metsiämme ja peltojamme ei uhkaa mikään muu, kuin EU:n menossa oleva vallansiirto Suomelta Brysselin komissaareille. Metsäpolitiikka kuuluu kiistatta Suomen itse päätettäviin asioihin, mutta sopimusten ja perustuslakien noudattamisella ei tunnu olevan enää isoa merkitystä EU:ssa.  Valitettavasti Suomen hallitus ei käyttänyt oikeuttaan muistutuksen tekoon tässä asiassa. Ruotsi toimi asiassa viisaasti ja toimi oikealla hetkellä. Suomen perustuslaki turvaa edelleen omaisuuden suojan ja elinkeinovapauden, jotka EU haluaa nyt tietoisesti ohittaa. Voiko tämä olla totta Euroopassa?

Parhaillaan suunnitellaan EU:ssa uutta elvytyspakettia. Viime vuonna tulleen ensimmäisen paketin piti olla kertaluonteinen ja ainoa laatuaan. EU:n talouskomissaari Paolo Gentilloni vakuutti juhlallisesti toukokuussa 2021, että Suomessa ei pidä olla huolissaan, kun lisää paketteja ei tule. Sosiaalipaketti on jo tullut ja nyt ollaan tekemässä entistä suurempaa Repower EU-pakettia. EU sääntöjen mukaan yhteisvastuuta ei EU:ssa ei ole. Siitä huolimatta nyt halutaan jakaa kalliin energian aiheuttamia kustannuksia jäsenmaiden kesken. Ei liene yllätys, että suurimmat hyötyjät olisivat Etelä-Euroopassa ja Suomi taas maksajan paikalla. Vaikka Euroopassa eletään hyvin poikkeuksellista aikaa Venäjän hyökättyä Ukrainan kimppuun ja on oikeutettua tukea Ukrainaa vaikeassa tilanteessa, ei tämä tilanne oikeuta sopimusten rikkomiseen EU:n sisällä. Tällä menolla EU menettää suuren periaatteensa sopimuspohjaisesta toiminnasta unionissa. 

Energian hinta on Suomen kannalta kohtalon kysymys. Jotta selviämme tulevina vuosina ilman suuria vaikeuksia, on kotimaista energiaa suosittava kaikin keinoin. Suomen hallituksen on tehtävä heti EU-komissiolle esitys turpeen saamiseksi maamme kannalta tärkeäksi hultovarmuuspolttoaineeksi. Samalla turve uusiutuvana biopohjaisena luonnonvarana pitää saada verovapaaksi ja pois päästökaupasta. Näin arvokas runkopuu ei ajaudu polttoon. Metsäteollisuuden alasajo Suomessa ei saa olla EU:n päätösten takana. Jo on aikoihin eletty!

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Savon Sanomissa ja Sanomalehti Karjalaisessa 19.10.2022

Suomen hallituksen pitää välittömästi tehdä esitys EU-komissiolle turpeen saamiseksi pois päästökaupasta. Reilu esitys olisi, että turpeen verotus nollataan ja vuosittain käytettäisiin energiaturvetta enintään 20 M kuutiota, mikä on puolet vuosittaisesta turpeen kasvusta. Kestävän käytön periaate toteutuisi reilusti. Tällä päätöksellä varmistetaan erittäin edullinen energian tuotanto Suomessa vuosiksi eteenpäin ja samalla kaikki jalostuskelpoinen puu ohjautuisi sellutehtaille ja sahoille. Kaikki työ jäisi Suomeen ja tuontienergian määrä vähenisi. Tämä olisi myös parasta ilmastopolitiikkaa. Suomen energiahuollon kannalta on välttämätöntä, että hallitus tekee pikaisesti päätöksen turpeen palauttamisesta täysimääräisesti kotimaiseksi energiapolttoaineeksi.

Turveurakoitsijat eivät lähde kunnostamaan turvekenttiä ja turpeen korjuukalustoa ilman selvää näköalaa ainakin kymmenen vuoden päähän eteenpäin. Ilman Suomen hallituksen selvää päätöstä ensi kevään turpeennosto on aidosti uhattuna. Samalla loppuisi myös maatalouden kannalta välttämätön kuiviketurpeen ja kasvuturpeen nosto. Se olisi Suomen kansantalouden kannalta erittäin vahingollista. Viime viikolla saimme jo ensimmäisen varoituksen kotimaisten polttoaineiden tärkeydestä. Fingrid käynnisti kaksi varavoimalaa, jotta sähkön jakelu olisi voinut jatkua häiriöttä. Kannattaa huomata, että on vielä kesäkelit ja jo nyt ollaan vaikeuksissa. Kotimaiset kiinteän polttoaineen (puu ja turve) voimalaitokset ovat hyvin vaikeassa tilanteessa. Tervevarastot lämmityskautta varten ovat vajaat, varsinkin jos pakkastalvi tulee. Sateinen kesä päätuotantoalueilla esti tehokkaan turpeen noston.

Talvella merkittävä sähkötuotanto tulee kaukolämmön tuotannosta lämmön ja sähkön yhteistuotantona. Parhaimmillaan sähköä tuotetaan yli 3000 MW:n teholla, mikä vastaa kahta Olkiluoto 3 sähkötehoa. Jos turvetta ei CHP-kattiloihin tule, menetetään valtava määrä sähkötuotantoa, jonka tarve on talvella huipussaan. Pelkällä puulla ei huipputehoja tehdä. Varsinkin tulevana talvena, kun energiapuista iso osa on edelleen metsässä pystyssä. Märkä puu ei kunnolla pala eikä tuota energiaa. Pakkasilla vielä vähemmän, jäätyneestä puusta ei ole hyötyä.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Iltalehdessä 12.9.2022