Huoltovarmuus on laitettava kuntoon

Hannu HoskonenBlogi

Ukrainan joutuminen Venäjän julman hyökkäyksen kohteeksi on nostanut esiin varsinkin Euroopan maiden riippuvuuden kansainvälisestä kaupasta. Energiahuolto ja elintarvikkeiden saanti on vaikeutunut ja hinnat nousevat koko ajan. Huoltovarmuus on vaarassa.

Ruoan hinta on noussut nopeasti ja sama kehitys jatkuu ilmeisen pitkään. Samaan aikaan suomalainen maanviljelijä on taloutensa kanssa suurissa vaikeuksissa. Maatilojen kannattavuus on kriisissä, mikä alkaa olla jo uhka kotimaisten elintarvikkeiden tuotannolle. Moni maatila on joutunut lopettamaan tuotannon pakon edessä. Tuotantopanosten hinnat nousevat koko ajan, varsinkin sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat sietämättömällä tasolla. Tehokkain tapa laittaa huoltovarmuutemme kuntoon, on tehdä nopeita, tilojen kannattavuuteen vaikuttavia päätöksiä heti, jotta satoa saadaan mahdollisimman monelta pellolta tänä vuonna. Hyviä päätöksiä on jo tehty, mutta lisää kaivataan varsinkin markkinoiden taholta. Vaikka olemme osana EU:n maatalouspolitiikkaa, se ei voi olla esteenä suomalaisten maatilojen pelastamisessa. EU suunnittelee turvepeltojen käytön kieltoa ja metsiemme käytön rajoittamista ilmastopolitiikan ja monimuotoisuuden perusteella. Kumpikaan ei kuulu EU:n päätettäviin asioihin sopimusten mukaan. Maatalous tarvitsee jo tehtyjen päätösten lisäksi kansallisen pelastusohjelman. Oma elintarviketeollisuus on halpa henkivakuutus. Ilman maatalouden kannattavuutta menetetään vähitellen myös kotimainen elintarvikeketju, joka työllistää yli 300 000 tuhatta suomalaista.

Energiaomavaraisuus on Suomen elinehto. Vaikka Olkiluodon kolmas ydinvoimala on nyt käytössä, olemme kaukana sähkön omavaraisuudesta. Vastoin hallitusohjelmaa olemme polttaneet viime talvena valtavat määrät metsäteollisuuden raaka-ainetta, kuitupuuta ja tukkiakin voimalaitoksissa. Syynä on turpeen väärä luokittelu fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka joka kesä uutta turvetta syntyy. Päästökaupan takia turpeella tuotettu energia maksaa megawatilta reilut 50 euroa. Tuolla hinnalla tukkipuiden polttaminen energiaksi on kannattavaa toimintaa. Tämä metsäteollisuutta hiljalleen kuihduttava automaatti pitää lopettaa heti. EU korostaa päätöksenteossa oikean tiedon käyttöä päätöksenteossa. Sen pitää koskea Suomeakin. Arvokas runkopuu pitää ohjautua metsäteollisuuteen ja se onnistuu vain poistamalla turve päästökaupasta. Tämäkin on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta, jota pitää kohentaa paljon nykyisestä.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu alunperin 27.4.2022 Sanomalehti Karjalaisessa ja Savon Sanomissa.

Täysistunnon puheenvuoro 22.2.2022

Hannu HoskonenBlogi

17.03 Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa ei varmaan kukaan kansanedustaja voi sanoa, että hän ei olisi tähän korkeaan energian hintaan syyllinen. Kaikki me olemme tähän syyllisiä erilaisilla päätöksillä. Ollaksemme rehellisiä siinä on hyvä lähtökohta. 

Olemme energian suurkuluttaja, Suomi kuluttaa valtavasti energiaa — tietenkin tekee hyviä tuotteita, täällä on kylmää, asuntojen lämmittäminen ja kaikki vie energiaa. Ei se ole kenenkään vika, vaan se on luonnonlaki. Olemme täysin tuontienergiasta riippuvainen maa, siitä emme pääse irti millään. Tällä hetkellä olemme vaarantaneet huoltovarmuuden. Esimerkiksi kun viime joulun aikaan oli kovat pakkaset, niin jos ei turvevarastoja olisi ollut, moni kaupunki olisi kylmentynyt. Ja sitten kun kaupunki oli jossakin kylmenemässä, niin poltettiin kylmästi kevyttä polttoöljyä kattilassa, mikä tekee energiasta noin neljä kertaa kalliimman kuin mitä se on muilla raaka-aineilla tuotettuna. Ja puu ja turve kun pannaan sekaisin, niin tuotetaan tehokkaasti lämpöä ja samalla tehdään valtava määrä sähköä. Mutta sitä nyt ei enää saa tehdä.  

Päästökauppa on nostanut energian hintaa, se on myös kiistämätön tosiasia, kun ilmastopolitiikka toteutetaan hyvässä uskossa päästöjen vähentämiseksi. Jos rehellisesti lasketaan nämä päästöt, niin eivät varmasti ole päästöt vähentyneet — se on vaan teoreettinen laskelma. 

Turpeen poistaminen energiapaletista pikkuhiljaa on selvästi kohottanut tähän maahan tuotavaa tuontipuuta, jota ajetaan vaan ympäri maailmaa eri laitteilla: rekoilla, junilla, laivoilla. Valtavasti poltetaan dieseliä siinä sivussa, tai raskasta polttoöljyä, riippuu vähän laivan laadusta — tuskin ovat niitä parhaita laivoja. On unohdettu lähienergia, joka oli kaikkein tärkein suomalaisten maaseutukuntien ja kaupunkien henkiin jäämisen edellytys. Kulut ovat nousseet aivan valtavasti, ja sille me emme mahda mitään. Tämä on vain tosiasia. Hyväksytäänkö se vai ei, siihen minä en voi vaikuttaa kovinkaan paljon. 

Hallitusohjelmassa meillä on kirjattuna, että ainespuuta ei mene polttoon. Sitä palaa nyt tällä hetkellä miljoonia motteja vuodessa, ja sitten huonolaatuinen tukkikin menee suoraan polttoon. Olen nähnyt sellaisiakin leimikoita, mistä ei oteta tukkia enää lainkaan, vaan kaikki menee suoraan polttoon, valtavia puumääriä. Kun laskette 270 euroa jokaiselle motille kansantalouden tappiota, niin tiedätte, miten kallista juhlaa Suomi nyt juhlii. Huoltovarmuus on aidosti uhattuna. Arvoisa puhemies, olen pahoillani siitä sanoessani, mutta en voi kansanedustajana puhua semmoista, mikä ei pidä paikkaansa. Jos on kova pakkastalvi ensi talvena, niin tämä valtakunta on polvillaan. 

Oikeastaan tämä päivä on opettanut meille sen, mitä oikean energiapolitiikan pitäisi olla. Olen Ukrainan tilanteesta äärimmäisen huolissani ja hyvin pahoillani, että yksi valtio voi olla hyökkäämässä toisen kimppuun muka hyvillä perusteilla. Kävipä siinä miten tahansa, mutta jos kaikkein pahin vaihtoehto toteutuu, niin rajathan menevät kiinni. Meillä loppuu sitten tähän maahan venäläisen hakkeen, venäläisen turpeen, venäläisen raakaöljyn ja venäläisen kivihiilen — sitäkin tulee tänne — tulo. Ja sitten tulee vielä valtavilla määrillä rekkoja erilaisia tuotteita — en tiedä, ovatko ne haketta vai turvetta vai mitä ne ovat, mutta sekaisin ne ajetaan kuitenkin. 

Minulla on tuossa toimistossani kuva raumalaisesta laivasta, jossa valtava määrä turvetta puretaan sen laivan vierelle, ja siellä kuulemma leikitään, että se on uusiutuvaa energiaa. No, varmastihan se uusiutuu, kun sitä 40 miljoonaa mottia tähänkin maahan joka vuosi kasvaa. [Sheikki Laakso: Sama kuva löytyy!] Se kuva minulta löytyy, ja minusta tämä on sydäntäsärkevää, että me ajamme oman kotimaisen teollisuuden alas, turveteollisuuden alas, ja sitten leikimme olevamme ilmastopuhtaita — suurinta itsepetosta, mitä olen koskaan elämäni aikana nähnyt. 

Metsäteollisuus on kohta sellaisissa vaikeuksissa, kun nämä taksonomiat ja muut iskevät, että joka ainoa… Tehdään tähän maahan kaksi uutta sellutehdasta, niin olemme sähköntuotannossa yhden ydinvoimalan verran viisaampia. Tällä menolla meiltä loppuu energia ja meiltä loppuu metsäteollisuuden tuotteet ja sitten siinä metsäteollisuuden sivutuotteina tulevat erilaiset kemikaalit, joista voidaan tehdä vaikka liikennepolttoainetta. 

Ja sitten, arvoisa puhemies, lopuksi vielä: Toivon, että Suomen eduskunta ja meidän ministerit ottaisivat tämän vihdoin ja viimein tosissaan. Kun ilmastopäästöjä ja hiilinieluja lasketaan, niin ne virheet on sieltä oikaistava. Ei voi olla niin, että Suomen kansalla maksatetaan noin puolitoista miljardia euroa joka vuosi tyhjästä. Ensinnäkin, soiden sitoma hiilidioksidi, lähes 5 miljoonaa tonnia — siitä ei ole Suomelle mitään hyötyä, vaikka se tosiasiassa joka kesä tapahtuu. Turvepellolle lasketaan 8 miljoonan tonnin päästö myös, vaikka sitä ei tosiasiassa ole kuin hyvin pieni osa siitä. Metsien hiilinielusta lasketaan vain osa suomalaisten hyväksi. Elikkä maksamme noin 15 miljoonasta hiilidioksiditonnista turhaan päästökaupan maksuja. Nykyisellä päästöoikeuden hinnalla kyse on noin puolestatoista miljardista eurosta. [Puhemies koputtaa] 

Arvoisa puhemies! Otan kyllä uuden puheenvuoron — nyt pari lausetta vain. Totean vain sen, että milloin nämä virheet oikaistaan, koska tämän karmein maksaja on se pieneläkeläinen Ilomantsissa tai Utsjoella tai Kuhmossa. [Puhemies: Kiitoksia!] Hän maksaa vähimmillään kaikista eniten. 

Finnpulpin päätös on Suomen tappio

Hannu HoskonenBlogi

Tammikuussa tuli lopullinen päätös Kuopioon suunnitellun suuren biotuotetehtaan rakentamisesta. KHO hylkäsi Finnpulpin hakeman ympäristöluvan lopullisesti. Tämä päätös on valtava tappio Suomen metsätalouden ja metsäteollisuuden tulevaisuudelle, uusiutuvalle energialle ja koko metsäteollisuuden varaan rakennetulle teollisuudelle Suomessa. Itä-Suomi on suurin häviäjä. Ei tarvitse enää ihmetellä, miksi isot metsä- ja biotalousinvestoinnit menevät pois Suomesta. Hyvänä esimerkkinä tästä on UPM:n biojalostamon rakentaminen Rotterdamiin ja Uruguayihin nouseva valtava sellutehdas. Nyt on Suomessa menossa vihreä siirtymä; metsäteollisuus häipyy hiljalleen pois Suomesta. Valtava työ metsien hyväksi vuosikymmenten aikana valuu osittain hukkaan. Nyt on syntynyt vaarallinen ennakkopäätös, jonka mukaan uutta metsäteollisuutta ei tähän maahan saa rakentaa.

Viisaalle ympäristöpolitiikalle tehtiin nyt suuri vahinko. Parasta, puhdasta tekniikkaa edustava tehdas ei saa lupaa. Samalla jää tuottamatta valtava määrä uusiutuvaa sähköä ja lämpöenergiaa, joka korvataan sitten Venäjältä tulevalla hakkeella ja kohta EU:n hyväksynnän saavalla fossiilisella maakaasulla. Tämä osoittaa käytännössä, mitä on suomalainen ympäristöpolitiikka tänään. Päästöjä lisätään, kunhan vaan muuten näyttää hyvältä laskelmissa. Metsien lisäsuojelu lienee päätavoite, jonka uhriksi Finnpulp jäi. Toinen uhri ovat metsänomistajat ja koneyrittäjät.

Energian hinta on noussut sietämättömälle tasolle. Olemme sähkön tuonnista riippuvainen maa ja virallisten päätösten mukaan puhdasta, uusiutuvaa sähköä ei maahan saa rakentaa. Kaksi tällaista biotuotelaitosta tuottaa sähköä yhden ydinvoimalan verran. Lisäksi saadaan raaka-ainetta liikennepolttoaineiden valmistukseen. Jos oikeasti haluamme, niin kotimaisten polttoaineiden tuotanto voitaisiin nostaa ihan uudelle tasolle, mikä alentaisi liikennepolttoaineiden hintaa. Mutta se vaan ei käy. Kun kampanja turpeen alasajosta oli kiivaimmillaan, jäivät tosiasiat propagandan varjoon. Kaukolämmön tuotannon yhteydessä syntyy pakkasten aikana lähes 3000 MW:n teholla sähköä. Energiaturpeen poistumisen jälkeen tarvitaan kalliita investointeja, jos sähköä halutaan tuottaa. Ja arvokasta kuitupuuta ja tukkiakin poltetaan energiaksi. Näin ei voi jatkaa!

Suomella on edelleen mahdollisuus olla biotalouden edelläkävijä Euroopassa, kunhan emme sitä itse pilaa.

Hannu Hoskonen kansanedustaja Ilomantsi

Julkaistu alunperin Sanomalehti Karjalaisessa, Savon Sanomissa ja Iisalmen Sanomissa