Viime viikkojen iso keskustelunaihe on ollut EU:n antama ennallistamisasetus. Asetus on EU-komission ehdotus luonnon ennallistamisesta vuoden 1952 aikaiseen tilanteeseen. Jäsenmaat antavat parhaillaan omat lausuntonsa asiasta. Suomen lausunnon antoi Suuri valiokunta 30.11.2022. Suomi ei hyväksy asetusta nyt esitetyssä muodossa ja vaatii asetukseen merkittäviä muutoksia. Suomen harjoittama metsäpolitiikka pitää ottaa EU:ssa paremmin huomioon ja Suomelle ei saa aiheutua asetuksesta suuria kustannuksia. Tätä lausuntoa varten viisi valiokuntaa antoi Suurelle valiokunnalle oman lausuntonsa ja kaikki lausunnot olivat komission esitystä kohtaan kielteisiä. Nämä lausunnot kuvaavat hyvin eduskunnan lähes yksimielistä kielteistä kantaa.

Todella huolestuttavaa tässä asiassa on se, että EU on ottamassa suomalaisten metsät valvontaansa. Se rikkoo tietoisesti Suomen EU-liittymissopimusta. EU-komissio on lähtenyt vaaralliselle tielle, jossa jäsenmaan oma päätösvalta ollaan vähitellen siirtämässä Brysseliin erilaisia kiertoteitä käyttäen. Perustusalain turvaamaa omaisuudensuojaa ei EU:ssa näköjään edes tiedetä. Suomen metsiä ei uhkaa mikään muu kuin Brysselin vallanhimo, jota ollaan nyt EU-asetuksella toteuttamassa. 

Suomessa osataan metsien käyttö. Suurin osa hyvinvoinnistamme on rakennettu metsien varaan ja sellaisena sen pitää pysyäkin. Suomen kannalta asetuksen todellinen vaara on, että metsien talouskäyttö estyy. Metsien käyttöä ohjataan metsälailla ja asetuksilla. Jos ennallistaminen toteutetaan esitetyssä muodossa, tulee Suomen metsiin lisää uusia suojelualueita miljoonia hehtaareja. Ja kaikki nämä alueet pitää merkitä myös metsäsuunnitelmiin sertifioinnin mukaisesti. Käytännössä metsien talouskäyttö loppuu, kun puunostajat eivät leimikoista tee tarjouksia mainehaittaa peläten. EU on nyt valinnut tien, joka vähitellen lopettaa kannattavan metsätalouden, on haitaksi hyvälle ilmastopolitiikalle ja koituu pienten jäsenmaiden vahingoksi. Tällaista menoa ei eduskunta saa sallia.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, kesk, Ilomantsi

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii valituksessaan, että Korkein hallinto-oikeus kumoaa valtioneuvoston antaman ilmastovuosikertomuksen vuodelta 2021 palauttaen sen uuteen valmisteluun. Tällaisen oikeudellisen kikkailun tarkoitus on tietenkin huomion kiinnittäminen pois tosiasiasta, joka on jo nyt suomalaisten maksettavana ja käy yhä kalliimmaksi tulevina vuosina. Miksi valtiolta tukea saava järjestö toimii näin suomalaisten vahingoksi.

Käytännössä Suomi on jo nyt hiilineutraali, jos lasketaan Suomen päästöt ja hiilinielut todellisten lukujen mukaan. Suopellot eivät tuota 8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään ja metsien koko kasvu sekä soiden sitoma hiili pitää laskea päästökaupan laskelmissa Suomen eduksi.

Miksi Suomi on ajanut ilmastopaneelin kokouksissa aivan väärät päästöt suomalaisten vahingoksi? Vastaus on yksinkertainen. Näillä väärillä luvuilla perustellaan ennallistamisen pakkoa ja metsien suojelun merkittävää lisäystä. Tätä samaa viestiä toistavat valtakunnan johtavat mediat joka päivä aamun TV-lähetyksistä alkaen. Todellisten lukujen esittäjillä ei ole juuri mahdollisuuksia puolustaa Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää metsien käyttöä.

Kaikkein kummallisinta tässä ennallistamisessa on se, että ennallistamisen toimet itsessään lisäävät päästöjä sekä pienentävät hiilinieluja. Ennallistetun metsän kasvu vähenee mm. ojien tukkimisen ja todellisen metsänhoidon loppumisen takia.

Metsän elinvoiman vähetessä sieni- ja hyönteistuhot iskevät puustoon heikkenevän kunnon takia. Soiden ennallistamisessa ojat tukitaan ja pohjaveden pinnan noustua hiilidioksidin tulo toki loppuu, mutta tilalle tulee metaanin tuotanto vuosikymmeniksi. Metaani on kymmeniä kertoja hiilidioksidia vaarallisempi kasvihuonekaasu.

Suomen kannalta vahingollisinta on kansantaloutemme selkärangan, metsätalouden, merkittävä heikkeneminen. Se pienentää vientikauppaa ja suomalaisten hyvinvointia. Suomen metsiä ei uhkaa mikään, kun jatkamme metsiemme hoitoa kuten tähänkin saakka. Puunkorjuuta pitää edelleen kehittää ja metsänhoitoa tehostaa, jotta lisäämme metsiemme elinvoimaa. Vain kasvava metsä kestää muuttuvan ilmaston seuraukset. Se on oikeaa ilmastopolitiikkaa, joka hoitaa myös kansantalouttamme, jotta pystymme maksamaan liian suureksi kasvaneen julkisen velan.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Sanomalehti Karjalaisessa 5.12.2022

Euroopan Unioni esittää koko aluettaan koskevaa ennallistamisvelvoitetta jäsenmailleen. Ja tietenkin Suomi on taas pahin kärsijä. Joka vuosi tämä lysti maksaa veronmaksajille 931 miljoonaa euroa ja vuoteen 2030 mennessä pitää olla 20 prosenttia Suomen pinta-alasta ennallistettu. Nämä luvut ovat sellaisia, jotka syövät vähitellen kansantaloutemme pohjan pois, kun tärkein metsäteollisuus menettää vähitellen mahdollisuuden kannattavaan toimintaan Suomessa. Ja siinä menee mukana muutakin teollisuutta. Metsiämme ja peltojamme ei uhkaa mikään muu, kuin EU:n menossa oleva vallansiirto Suomelta Brysselin komissaareille. Metsäpolitiikka kuuluu kiistatta Suomen itse päätettäviin asioihin, mutta sopimusten ja perustuslakien noudattamisella ei tunnu olevan enää isoa merkitystä EU:ssa.  Valitettavasti Suomen hallitus ei käyttänyt oikeuttaan muistutuksen tekoon tässä asiassa. Ruotsi toimi asiassa viisaasti ja toimi oikealla hetkellä. Suomen perustuslaki turvaa edelleen omaisuuden suojan ja elinkeinovapauden, jotka EU haluaa nyt tietoisesti ohittaa. Voiko tämä olla totta Euroopassa?

Parhaillaan suunnitellaan EU:ssa uutta elvytyspakettia. Viime vuonna tulleen ensimmäisen paketin piti olla kertaluonteinen ja ainoa laatuaan. EU:n talouskomissaari Paolo Gentilloni vakuutti juhlallisesti toukokuussa 2021, että Suomessa ei pidä olla huolissaan, kun lisää paketteja ei tule. Sosiaalipaketti on jo tullut ja nyt ollaan tekemässä entistä suurempaa Repower EU-pakettia. EU sääntöjen mukaan yhteisvastuuta ei EU:ssa ei ole. Siitä huolimatta nyt halutaan jakaa kalliin energian aiheuttamia kustannuksia jäsenmaiden kesken. Ei liene yllätys, että suurimmat hyötyjät olisivat Etelä-Euroopassa ja Suomi taas maksajan paikalla. Vaikka Euroopassa eletään hyvin poikkeuksellista aikaa Venäjän hyökättyä Ukrainan kimppuun ja on oikeutettua tukea Ukrainaa vaikeassa tilanteessa, ei tämä tilanne oikeuta sopimusten rikkomiseen EU:n sisällä. Tällä menolla EU menettää suuren periaatteensa sopimuspohjaisesta toiminnasta unionissa. 

Energian hinta on Suomen kannalta kohtalon kysymys. Jotta selviämme tulevina vuosina ilman suuria vaikeuksia, on kotimaista energiaa suosittava kaikin keinoin. Suomen hallituksen on tehtävä heti EU-komissiolle esitys turpeen saamiseksi maamme kannalta tärkeäksi hultovarmuuspolttoaineeksi. Samalla turve uusiutuvana biopohjaisena luonnonvarana pitää saada verovapaaksi ja pois päästökaupasta. Näin arvokas runkopuu ei ajaudu polttoon. Metsäteollisuuden alasajo Suomessa ei saa olla EU:n päätösten takana. Jo on aikoihin eletty!

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Savon Sanomissa ja Sanomalehti Karjalaisessa 19.10.2022