Viime viikkojen iso keskustelunaihe on ollut EU:n antama ennallistamisasetus. Asetus on EU-komission ehdotus luonnon ennallistamisesta vuoden 1952 aikaiseen tilanteeseen. Jäsenmaat antavat parhaillaan omat lausuntonsa asiasta. Suomen lausunnon antoi Suuri valiokunta 30.11.2022. Suomi ei hyväksy asetusta nyt esitetyssä muodossa ja vaatii asetukseen merkittäviä muutoksia. Suomen harjoittama metsäpolitiikka pitää ottaa EU:ssa paremmin huomioon ja Suomelle ei saa aiheutua asetuksesta suuria kustannuksia. Tätä lausuntoa varten viisi valiokuntaa antoi Suurelle valiokunnalle oman lausuntonsa ja kaikki lausunnot olivat komission esitystä kohtaan kielteisiä. Nämä lausunnot kuvaavat hyvin eduskunnan lähes yksimielistä kielteistä kantaa.
Todella huolestuttavaa tässä asiassa on se, että EU on ottamassa suomalaisten metsät valvontaansa. Se rikkoo tietoisesti Suomen EU-liittymissopimusta. EU-komissio on lähtenyt vaaralliselle tielle, jossa jäsenmaan oma päätösvalta ollaan vähitellen siirtämässä Brysseliin erilaisia kiertoteitä käyttäen. Perustusalain turvaamaa omaisuudensuojaa ei EU:ssa näköjään edes tiedetä. Suomen metsiä ei uhkaa mikään muu kuin Brysselin vallanhimo, jota ollaan nyt EU-asetuksella toteuttamassa.
Suomessa osataan metsien käyttö. Suurin osa hyvinvoinnistamme on rakennettu metsien varaan ja sellaisena sen pitää pysyäkin. Suomen kannalta asetuksen todellinen vaara on, että metsien talouskäyttö estyy. Metsien käyttöä ohjataan metsälailla ja asetuksilla. Jos ennallistaminen toteutetaan esitetyssä muodossa, tulee Suomen metsiin lisää uusia suojelualueita miljoonia hehtaareja. Ja kaikki nämä alueet pitää merkitä myös metsäsuunnitelmiin sertifioinnin mukaisesti. Käytännössä metsien talouskäyttö loppuu, kun puunostajat eivät leimikoista tee tarjouksia mainehaittaa peläten. EU on nyt valinnut tien, joka vähitellen lopettaa kannattavan metsätalouden, on haitaksi hyvälle ilmastopolitiikalle ja koituu pienten jäsenmaiden vahingoksi. Tällaista menoa ei eduskunta saa sallia.
Hannu Hoskonen, kansanedustaja, kesk, Ilomantsi