Viime viikolla Venäjä ilmoitti rajoittavansa Suomeen tulevia raakapuun kuljetuksia Saimaan kanavassa, kun kanavan tullipiste suljetaan jo marraskuun alusta lukien. Muutoksia puukuljetuksiin tulee myös maaliikenteessä, kun 4 maantien ylityspaikan ja 1 rautatien ylityspaikan puukuljetukset loppuvat. Isompi ongelma on ensi vuoden alussa, kun koko Venäjän puuntuonnin uudet säännöt tulevat voimaan. Olkoon Venäjältä tulevan puutavaran tilanne mikä tahansa, on Suomessa otettava vihdoin ja viimein vakavasti huomioon kotimaisen metsäteollisuuden vaikea tilanne. Samoin kotimainen energiantuotanto on tietoisilla päätöksillä ajettu kriisin partaalle. Molemmat kaipaavat nopeaa suunnan muutosta, jos meinataan hyvinvointivaltiota ylläpitää. Suomen metsissä riittää hakattavaa metsäteollisuudelle, jos vaan sitä itse haluamme. Samalla hoidetaan myös kotimaisen energian tuotantoa. Oikea ilmastopolitiikka tarvitsee toimiakseen terveet, kasvavat metsät, jotta hiilinielu kasvaa. Metsät ovat meidän todellinen hiilinielu. Jotta metsäteollisuus saisi puuhuollon toimimaan jatkossakin, on kotimaisen ainespuun polttaminen energiaksi lopetettava heti. Näinhän lukee myös hallitusohjelmassa, vaikka se on tässä ilmastohumpassa ajat sitten unohdettu. Kotimaisen energiaturpeen käytön loppuminen on johtanut pelättyyn tulokseen; arvopuuta poltetaan surutta kasvavia määriä. Ja kukaan ei tunnu huolestuvan tilanteesta paitsi Björn Wahlroos, joka on varoitellut metsäteollisuuden vaarallisesta kehityksestä Suomessa. Tällä menolla tehtaita suljetaan ja niistä päätöksistä ei meillä ole valitusoikeutta. Jotta arvopuun polttaminen loppuisi, on kotimaisen energian tilanne pelastettava heti. Turpeen ja energiapuun yhteiskäyttö pitää palauttaa kunniaan, vaikka EU-neuvottelujen … Read More
Keskustan Hoskonen puolustaa metsätaloutta – näillä konsteilla kansanedustaja tekisi Suomesta hiilineutraalin
Iltalehden alkuperäinen juttu: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5a06115f-014e-4ed3-94d5-a457f3dc2eb2 Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk) muistuttaa, että ilmastopolitiikan kannalta tärkeintä on, että päästöt ja nielut saadaan tasapainoon. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. – Isot luvut tässä työssä ovat tällä hetkellä: Suomen kokonaispäästöt ovat vuoden 2020 ennusteen mukaan 48,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Metsien ja maankäytön hiilinielu 23 miljoonaa tonnia saman ennusteen mukaan. Suomen tärkein hiilinielu ovat metsät, mutta myös pellot ja suot sitovat hiiltä. – Metsien vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa mottia vuodessa. Hakkuut pienentävät hiilinielua. Viime 20 vuoden keskimääräinen poistuma (hakkuut, kotitarvekäyttö) metsistämme on 79 miljoonaa mottia. Vuoden 2020 ennakkotiedon mukaan Suomen nettopäästöt olivat 25,3 miljoonaa tonnia CO2:ta, Hoskonen sanoo. Näillä konsteilla Hoskosen mukaan metsien hiilinielun kasvattaminen on edullista ja tuottaa uutta työtä ja vientikauppaa heti. – Harvennushakkuiden rästit ovat iso ongelma, koska se rajoittaa kasvua. Ensiharvennusrästien määrä on lähes miljoona hehtaaria. – Laitetaan metsiemme taimikot ja harvennusmetsät kuntoon, se lisää metsiemme kasvua reippaasti. Sitten lannoittamalla puustoiset, ojitetut suot tuhkalannalla, jonka kasvuvaikutus kestää kolmekymmentä vuotta. – Näillä toimilla saadaan heti sellutehtaille miljoonia kuutioita lisää kuitupuuta. Lannoitus lisää metsien kasvua 20 miljoonaa kuutiota, kun lannoituskierros on tehty. Näin saavutetaan 25 miljoonan motin lisäkasvu, mikä tekee muiden hiilinielujen kanssa Suomesta hiilineutraalin varmuudella. … Read More