Tarkalleen kolme vuotta sitten eduskunta hyväksyi elvytyspaketin. Päivä jäi tarkasti muistiini. Ei henkilökohtaisista syistä, vaan koko unionia muuttavana uutena käytäntönä. Yhteisvastuuta toisten maiden veloista ei ollut, mutta tuolla päätöksellä yhteinen velka tuli hyväksytyksi. Samoin hyväksyttiin EU:n oikeus verojen keräämiseen suomalaisilta. Sitähän tuo ”omien varojen käyttö” oikeasti tarkoittaa. Euroopan johtajien vakuutteluista huolimatta uutta elvytyspakettia tehdään nyt kiireellä. Kilpailukykyä parannetaan taas totutulla tavalla. Nyt otetaan merkittävä askel Euroopan liittovaltion perustamiseksi. Yhteiset velat ja verotus ovat uuden liiton siteinä. Kerätyt rahat jaetaan jäsenmaille tulevien sääntöjen mukaan, jotta estetään vapaan kilpailun takia haitalliset kansalliset yritystuet. Kaunis ajatus, mutta kuolleena syntynyt. Ensimmäisen elvytyspaketin rahojen jako on osoittautunut sekamelskaksi, jota tuskin kukaan oikeasti tutkii. EU:n ensimmäinen elvytyspaketti oli 750 mrd euroa, jaossa oli niin lainaa kuin avustuksia. Italia sai avustuksena ilmaista rahaa 70 miljardia, jolla korjattiin rautateitä valtavilla summilla ja tehtiin asuntojen remontteja ilman omavastuuta. Suomen osuus avustuksista oli muutamia satoja miljoonia euroja, joiden vaikutus talouteemme on olematon. Suomelle tuo rahanjako maksaa korkoineen 12 miljardia euroa. Tällaiseen tuhlaukseen meillä ei ole varaa. Suomen metsät ovat myös EU:n määrätietoisen hyökkäyksen kohteena. Menossa on monitorointi hanke, jolla suomalaisten metsistä kerätään tietoa unionin käyttöön tulevia tarpeita varten. Ei liene vaikea arvata, että kyse on kansallisomaisuutemme hallinnasta, jotta merkittävä kilpailija … Read More
Metsien lisäkäyttö on viisasta energiapolitiikkaa
Energia on Suomessa liian kallista. Venäjän rajan sulkeutuminen lopetti niin teollisuuden raakapuun kuin energian tuonninkin. Sähköstä oli jo viime talvena pula ja kaukolämmön tuotannon ongelmat ovat vasta edessä. Viime talvi selvittiin tuurilla ja vanhojen varastojen ansiosta, mutta ei enää jatkossa. Meiltä puuttuu ensi talvena polttoainetta kaukolämmön tuotannossa lähes 15 M TWh, mikä vastaa noin 15 miljoonaa mottia haketta tai jyrsinturvetta. Turpeen väärä kohtelu johti arvokkaan tukki- ja kuitupuun polttamiseen energiaksi. Turpeella tuotettu energia on niin kallista, että kannattavampaa on polttaa vaikka mäntytukkia hakkeena kuin käyttää kotimaista turvetta. Ensi talvena palaa kotimaista runkopuuta voimalaitoksissa yhden suuren sellutehtaan käytön verran. Turvetta ei tämän kesän aikana saada ylös kuin 5 miljoonan motin verran, jos säät suosivat. Polttoturpeella ei ole kysyntää verotuksen takia. Turveurakoitsijat nostavat kotimaista energiaa varastoon omalla riskillä, kun markkinaa ei ole. Arvopuu palaa ja metsäteollisuuden raaka-ainehuolto on vaikeuksissa. Tämä itseaiheutettu ongelma ei jatku pitkään, vaan suomalainen metsäteollisuus mitoittaa tuotantonsa puunhankinnan kokoiseksi. Tai sitten investoinnit siirtyvät muihin maihin. Suuret, monipuoliset tuotantolaitokset ovat vahvoilla jatkamaan toimintaansa, mutta erillään olevat sahat ja sellutehtaat ovat vaarassa. Savo-Karjalan alueelle tämä ei ole rohkaisevaa, kun meitä rasittavat heikot liikenneyhteydet mm. Saimaan kanavan takia. Todellinen tulevaisuuden kasvuala on metsien jalostaminen huipputuotteiksi perinteisten rinnalla. Samalla tulevat hiilinielut kuntoon. Nekin … Read More
EU:n ennallistamisasetus on vahingoksi Suomelle
Viime viikkojen iso keskustelunaihe on ollut EU:n antama ennallistamisasetus. Asetus on EU-komission ehdotus luonnon ennallistamisesta vuoden 1952 aikaiseen tilanteeseen. Jäsenmaat antavat parhaillaan omat lausuntonsa asiasta. Suomen lausunnon antoi Suuri valiokunta 30.11.2022. Suomi ei hyväksy asetusta nyt esitetyssä muodossa ja vaatii asetukseen merkittäviä muutoksia. Suomen harjoittama metsäpolitiikka pitää ottaa EU:ssa paremmin huomioon ja Suomelle ei saa aiheutua asetuksesta suuria kustannuksia. Tätä lausuntoa varten viisi valiokuntaa antoi Suurelle valiokunnalle oman lausuntonsa ja kaikki lausunnot olivat komission esitystä kohtaan kielteisiä. Nämä lausunnot kuvaavat hyvin eduskunnan lähes yksimielistä kielteistä kantaa. Todella huolestuttavaa tässä asiassa on se, että EU on ottamassa suomalaisten metsät valvontaansa. Se rikkoo tietoisesti Suomen EU-liittymissopimusta. EU-komissio on lähtenyt vaaralliselle tielle, jossa jäsenmaan oma päätösvalta ollaan vähitellen siirtämässä Brysseliin erilaisia kiertoteitä käyttäen. Perustusalain turvaamaa omaisuudensuojaa ei EU:ssa näköjään edes tiedetä. Suomen metsiä ei uhkaa mikään muu kuin Brysselin vallanhimo, jota ollaan nyt EU-asetuksella toteuttamassa. Suomessa osataan metsien käyttö. Suurin osa hyvinvoinnistamme on rakennettu metsien varaan ja sellaisena sen pitää pysyäkin. Suomen kannalta asetuksen todellinen vaara on, että metsien talouskäyttö estyy. Metsien käyttöä ohjataan metsälailla ja asetuksilla. Jos ennallistaminen toteutetaan esitetyssä muodossa, tulee Suomen metsiin lisää uusia suojelualueita miljoonia hehtaareja. Ja kaikki nämä alueet pitää merkitä myös metsäsuunnitelmiin sertifioinnin mukaisesti. Käytännössä metsien talouskäyttö … Read More