Viimeistään nyt on selvää, mikä on EU:n elvytyspaketin päämäärä. Muste ei komission esityksestä ole ehtinyt kunnolla kuivua, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi vaativat elvytyspakettiin lisää rahaa. Avoin vaatimus osoittaa kiistatta, että EU:ssa rakennetaan unionin sisälle yhteistä velkamekanismia, johon Suomea ollaan viemässä käsittelyssä olevan EU:n seitsemän vuoden rahoituskehyksen kautta. Puheet kertaluonteisesta elvytyspaketista on syytä lopettaa heti.

Jotta demokratian sääntöjä kunnioitetaan aidosti, on välttämätöntä, että eduskunta käsittelee EU:n rahoituskehystä oikeassa järjestyksessä. Nyt ollaan muuttamassa Suomen EU-liittymissopimusta ja asia on käsiteltävä sen mukaisesti. Sääntöjä ei voi yksipuolisesti muuttaa. Macronin ja Draghin vaatimusten takana on myös halu antaa EU:lle verotusoikeus, jolla tulonsiirrot eteläisen Euroopan pelastamiseksi alkaisivat. Tälle tielle Suomi ei saa koskaan lähteä.  EU:n verot olisivat lisäveroa meidän omien verojen päälle.

Jos EU:n yhteinen velanotto alkaisi, se tietää Suomelle hallitsematonta tilannetta. Suomi saa tällä hetkellä erittäin edullista lainaa rahamarkkinoilta. Olemme kuitenkin luottoluokittajien listoilla tarkkailtavana. Yhteisen EU-velan myötä Suomen velkavastuut kasvaisivat nopeasti ja valtion lainojen korko lähtisi nousuun. Se tietäisi valtion menojen leikkauksia, mm. julkisia palveluja leikattaisiin. Kotitalouksiin koron nousu toisi myös lisämenoja, joiden hallinta voisi olla vaikeaa. Pelkästään näiden ongelmien takia yhteistä EU-velanottoa ei saa hyväksyä.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, ympäristövaliokunnan pj. Ilomantsi

Julkaistu alunperin Iisalmen Sanomissa, Savon Sanomissa ja Sanomalehti Karjalaisessa.