Demokratia olisi hyvästä myös EU:lle

Hannu HoskonenBlogi

Ei ehtinyt EU-vaalien tulokset vanheta, kun EU iski taas yhden esteen Suomen kansantaloudelle. Ennallistamisasetus hyväksyttiin ministerien voimin, vaikka luultiin jo parlamentin hylänneen koko paketin. Voiko tämä olla totta demokratialla ylpeilevässä Euroopassa. Varsinkin, kun Itävallan vihreä ympäristöministeri Leonore Gewessler äänesti ennallistamisen puolesta vastoin Itävallan hallituksen virallista kantaa. Demokratiassa ei voi toimia näin. Koko EU:lta putoaa pohja pois, kun päätöksiä tehdään jäsenmaiden päätöksiä loukaten. Suomen kansantalouden tilanne heikkenee ja tällä menolla joudumme EU:n alijäämämenettelyyn. Vaarassa on myös Suomen luottokelpoisuuden laskeminen, joka nostaisi korkoja välittömästi. Nykyisellä valtion velkamäärällä se tietäisi miljardien lisäleikkauksia julkiseen talouteen. Nyt on menossa viime hetket oikaista Suomen kansantalouden syöksykierre kotimaista vientiteollisuutta elvyttämällä. Metsäteollisuus tarvitsee kaiken runkopuun jalostusta varten. Turve on palautettava heti lailliseksi polttoaineeksi, jotta sellutehtaat ja sahat pysyvät tuotannossa. Runkopuun polttaminen tekee nyt miljardien eurojen menetyksen kansantaloudelle. Samoin päästökaupan takia kallis energia on leikannut ostovoimaa kiihtyvällä vauhdilla. Tulossa oleva ennallistamisen maksaa miljardeja, johon meillä ei ole varaa. Nyt kaupat hiljenevät, asuminen kallistuu ja monelle suomalaiselle pelkkä sähkölasku alkaa olla vaikea maksettava. Näin ei voi jatkua. Jotta Suomi pääsisi oikeasti talouskasvun tielle, on päästökaupan tietoisesti väärät luvut oikaistava heti. Suomi on oikeasti hiilineutraali maa, joka maksaa nyt kallista laskua tietoisesti annettujen väärien lukujen takia. Olemme nyt samassa tilanteessa kuin … Read More

Euroopan unionin vallankaappaus

Hannu HoskonenBlogi

Tarkalleen kolme vuotta sitten eduskunta hyväksyi elvytyspaketin. Päivä jäi tarkasti muistiini. Ei henkilökohtaisista syistä, vaan koko unionia muuttavana uutena käytäntönä. Yhteisvastuuta toisten maiden veloista ei ollut, mutta tuolla päätöksellä yhteinen velka tuli hyväksytyksi. Samoin hyväksyttiin EU:n oikeus verojen keräämiseen suomalaisilta. Sitähän tuo ”omien varojen käyttö” oikeasti tarkoittaa. Euroopan johtajien vakuutteluista huolimatta uutta elvytyspakettia tehdään nyt kiireellä. Kilpailukykyä parannetaan taas totutulla tavalla. Nyt otetaan merkittävä askel Euroopan liittovaltion perustamiseksi. Yhteiset velat ja verotus ovat uuden liiton siteinä. Kerätyt rahat jaetaan jäsenmaille tulevien sääntöjen mukaan, jotta estetään vapaan kilpailun takia haitalliset kansalliset yritystuet. Kaunis ajatus, mutta kuolleena syntynyt. Ensimmäisen elvytyspaketin rahojen jako on osoittautunut sekamelskaksi, jota tuskin kukaan oikeasti tutkii. EU:n ensimmäinen elvytyspaketti oli 750 mrd euroa, jaossa oli niin lainaa kuin avustuksia. Italia sai avustuksena ilmaista rahaa 70 miljardia, jolla korjattiin rautateitä valtavilla summilla ja tehtiin asuntojen remontteja ilman omavastuuta. Suomen osuus avustuksista oli muutamia satoja miljoonia euroja, joiden vaikutus talouteemme on olematon. Suomelle tuo rahanjako maksaa korkoineen 12 miljardia euroa. Tällaiseen tuhlaukseen meillä ei ole varaa. Suomen metsät ovat myös EU:n määrätietoisen hyökkäyksen kohteena. Menossa on monitorointi hanke, jolla suomalaisten metsistä kerätään tietoa unionin käyttöön tulevia tarpeita varten. Ei liene vaikea arvata, että kyse on kansallisomaisuutemme hallinnasta, jotta merkittävä kilpailija … Read More

Metsien lisäkäyttö on viisasta energiapolitiikkaa

Hannu HoskonenBlogi

Energia on Suomessa liian kallista. Venäjän rajan sulkeutuminen lopetti niin teollisuuden raakapuun kuin energian tuonninkin. Sähköstä oli jo viime talvena pula ja kaukolämmön tuotannon ongelmat ovat vasta edessä. Viime talvi selvittiin tuurilla ja vanhojen varastojen ansiosta, mutta ei enää jatkossa. Meiltä puuttuu ensi talvena polttoainetta kaukolämmön tuotannossa lähes 15 M TWh, mikä vastaa noin 15 miljoonaa mottia haketta tai jyrsinturvetta. Turpeen väärä kohtelu johti arvokkaan tukki- ja kuitupuun polttamiseen energiaksi. Turpeella tuotettu energia on niin kallista, että kannattavampaa on polttaa vaikka mäntytukkia hakkeena kuin käyttää kotimaista turvetta. Ensi talvena palaa kotimaista runkopuuta voimalaitoksissa yhden suuren sellutehtaan käytön verran. Turvetta ei tämän kesän aikana saada ylös kuin 5 miljoonan motin verran, jos säät suosivat. Polttoturpeella ei ole kysyntää verotuksen takia. Turveurakoitsijat nostavat kotimaista energiaa varastoon omalla riskillä, kun markkinaa ei ole. Arvopuu palaa ja metsäteollisuuden raaka-ainehuolto on vaikeuksissa. Tämä itseaiheutettu ongelma ei jatku pitkään, vaan suomalainen metsäteollisuus mitoittaa tuotantonsa puunhankinnan kokoiseksi. Tai sitten investoinnit siirtyvät muihin maihin. Suuret, monipuoliset tuotantolaitokset ovat vahvoilla jatkamaan toimintaansa, mutta erillään olevat sahat ja sellutehtaat ovat vaarassa. Savo-Karjalan alueelle tämä ei ole rohkaisevaa, kun meitä rasittavat heikot liikenneyhteydet mm. Saimaan kanavan takia. Todellinen tulevaisuuden kasvuala on metsien jalostaminen huipputuotteiksi perinteisten rinnalla. Samalla tulevat hiilinielut kuntoon. Nekin … Read More