Kansantaloutemme kasvu on vahvistunut nopeaa vauhtia viime vuosina. Vienti vetää ja työllisyys kohentuu. Iso osa kasvusta perustuu metsäteollisuuden tuotteiden viennin vahvaan kasvuun. Toki kaikilla teollisuuden aloilla on hyvä tilanne, mikä näkyy uusina investointeja eri puolilla Suomea. Metsät ovat taas kerran tärkeässä pääosassa.

Biotaloudesta on muodostumassa kansantaloutemme uusi kasvuala. Metsien kasvu mahdollistaa merkittävät lisähakkuut ja puhtaan maaperän sekä pohjavesien takia laadukkaiden elintarvikkeiden tuottaminen ovat varmuudella tulevaisuuden kilpailuvaltti Suomelle. Kaikki isot asiat ovat omissa käsissämme, jos meillä on viisautta käyttää tämä tilaisuus.

On tärkeää, että EU:n kautta ei aseteta metsiemme käytölle esteitä. Selvää pyrkimystä siihen on ympäristöpolitiikan kautta, mistä hyvänä esimerkkinä on viime aikojen väännöt maankäytön ja uusiutuvan energian kestävyyden perusteista. Metsäpolitiikka on pidettävä omissa käsissä EU:n liittymissopimuksen mukaan. Huolestuttavaa on jatkuva väärien tietojen syöttäminen metsiemme tilasta EU-komissiolle. Luonnonsuojelun nimissä ajetaan EU-kortilla rajoituksia metsiemme käytölle. Valitettavaa tilanteessa on se, että osa omista EU-edustajistamme on innolla tässä suojelutyössä mukana. Miksi Ruotsi ei joudu koskaan näihin tilanteisiin? Siellä osataan oman maan etujen ajaminen.

Yhtä tärkeää on varmistaa metsätalouden kotimaiset edellytykset. Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä ja rakentamista. Maakuntakaavoihin ollaan nyt tuomassa metsien käytön rajoituksia erilaisilla nimikkeillä. Nämä viheryhteydet tai luo-alueet, millä nimellä niitä eri maakunnissa ajetaankin kaavoihin, ovat selviä metsienkäytön rajoituksia. Jos ei heti suoraan, niin varmasti suojeluvarauksia jatkossa. Maakuntakaavat hyväksytään nyt suoraan maakuntavaltuustoissa ilman ympäristöministeriön vahvistusta. Tämä muutos saatiin juuri voimaan uuden lain myötä. Miksi maakunnat ovat hiljaa hyväksymässä uutta suojelukierrosta oman alueensa metsiin. Eikö viisi miljoonaa Natura-hehtaaria vielä riittänyt. Meillä puhutaan kauniita sanoja biotaloudesta, jonka pohjaa kuitenkaan ollaan romuttamassa uusilla rajoituksilla. Mitään ei näköjään ole opittu, vaikka kansantalouden kasvu on saatu alulle ja velanmaksua suunnitellaan.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 21.2.2018