Tiedote Vapon investoinnista Ilomantsiin

Hannu HoskonenBlogi

Vapo Oy:n tänään tekemän ilmoituksen mukaan teknistä hiiltä tuottava tehdas rakennetaan Ilomantsiin. Vapo Oy:n tekemä päätös on Ilomantsin koko Pohjois-Karjalan maakunnan kannalta erittäin tärkeä investointi. Uusi tuotantolaitos on laatuaan ensimmäinen maailmassa biopohjaisesta raaka-aineesta teknistä hiiltä tuottava laitos.

Ilomantsin kunnan ja ilomantsilaisten puolesta kiitän kaikkia hanketta tukeneita tahoja. Maakunnan kärkihankkeeksi otettu hanke toteutuu nyt yhteisen ponnistuksen jälkeen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, maakunnan eri kunnat, ELY-keskus, kauppakamari ja maakunnan yrittäjät sekä monet muut tahot ovat antaneet vahvan tukensa tälle hankkeelle. Erinomainen yhteistyö tuotti hyvän lopputuloksen.

Investointi avaa uusia työpaikkoja niin tehtaan yhteyteen kuin turvetuotantoon. Kerrannaisvaikutuksineen hanke on Pohjois-Karjalan kannalta arvaamattoman tärkeä. Tehdas käyttää raaka-aineenaan lähialueelta tulevaa turvetta, josta jalostetaan vientiin menevää teknistä hiiltä. Turve on tärkeä energiaraaka-aine ja nyt sille on avautumassa uutta käyttöä, joka on korvaamassa mm. kiivihiilen ja raakaöljyn käyttöä. Hankkeen taloudelliset vaikutukset ulottuvat lähes koko maakunnan alueelle. Hanke on Ilomantsille erittäin tärkeä uusien työpaikkojen ja talouden positiivisten vaikutusten takia. Ahkera työ uusien työpaikkojen saamiseksi ottaa nyt ison askeleen eteenpäin.

Jotta lisääntyvät kuljetukset pystytään hoitamaan jatkossa tehokkaasti, on Ilomantsi-Joensuu maantien kunnostus saatettava loppuun. Lisääntyvät maantiekuljetukset vaativat parannuksia myös alemmalle tieverkolle. Samoin Ilomantsi-Joensuun junaradan peruskorjaus rataosalla Heinävaara-Ilomantsi on saatettava loppuun alkuperäien suunnitelman mukaan. Ilomantsin ja koko maakuntamme kannalta uusi investointi on erittäin tärkeä. Uusi teollisuuden tuotanto, joka perustuu paikallisiin raaka-aineisiin, on lähdössä nyt liikkeelle Suomen itäisimmässä kunnassa. Rajaseudun joulu on kaikin puolin nyt valon juhla.

Hannu Hoskonen

kunnanvaltuuston pj. kansanedustaja

Suomen metsätalouden loistava tulevaisuus

Hannu HoskonenBlogi

Valtimon metsäkonekoululla avattiin lokakuun alussa maailman ensimmäinen metsäkonealan simulaatioalue. Uusi oppimisympäristö on huippuosaamista ja osaltaan varmistaa metsäalan menestymisen Suomessa ja varsinkin kotimaakunnassa. Oppia ei tarvitse lähteä kaukaa hakemaan. Valtimon oppilaitoksella on tehty ainutlaatuista työtä ja avattu uusi oppimismaailma halukkaiden käyttöön. Tuote on myös vientikelpoinen. Yhdistettynä kaikkeen muuhun metsäosaamiseen, on kansantaloutemme selkäranka, metsätalous, valmiina edessä olevien vuosien muutoksiin.

Ilmastonmuutos on tosiasia ja siihen vastaaminen on myös suomalaisten asia. Metsien rooli hiilen sitojana nousee suureen arvoon ja Suomessa tämä asia hallitaan. Valitettavasti julkisuuteen levitetään koko ajan virheellistä tietoa metsiemme tilasta. Tosiasia on, että vuotuinen metsien kasvu eli hiilinielu ja puuston määrä eli hiilivarasto ovat yli kaksinkertaistuneet sotien jälkeen. Ihmeellistä on, että suomalaiselle metsäntutkimukselle, jolla on yli satavuotiset perinteet, ei anneta mitään arvoa. Aina löytyy joku viimeisin tutkimus, jolla kumotaan arvostettujen metsäntutkijoiden satavuotinen huippuosaaminen. Kaiken tämän kohinan takana on raaka valtapolitiikka, jolla EU-kortilla ollaan ajamassa Suomen metsiä eri suojeluohjelmiin. Niissäkin olemme jo nyt EU:n huppua.

Toinen uhkakuva metsien lisäkäytölle on kaavoitus. Uusiin maakuntakaavoihin ollaan ajamassa väellä ja voimalla erilaisia aluevarauksia, jotka ovat kooltaan todella suuria. Nämä viattoman tuntuiset aluevaraukset ovat tulevaisuuden suojelualueita, joiden määräykset tiukkenevat vähitellen. Nurmeksen esimerkki kaavoituksen vaikutuksista metsätalouteen on hyvä esimerkki hiljalleen etenevistä metsien käytön rajoituksista.

Ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi me suomalaiset haemme tietoisesti lisää vaikeuksia orastavalle kansantalouden tervehtymiselle. Valtiolla on edelleen velkaa yli sata miljardia ja työttömiä on yli 200000. Metsät ovat ehtymätön raaka-ainelähde, jonka viisas hoito luo koko ajan uutta työtä ja samalla hoitaa ilmastoa. Harvennushakkuut metsissämme käyvät parhaillaan vilkkaina, mikä lisää metsien kasvua koko ajan. Kestävä kansantalouden kasvu on koko ajan käsissämme, jos meillä vain olisi viisautta käyttää tämä mahdollisuus. Ruotsi sen jo osaa, soisi tuon viisauden leviävän hieman idemmäksikin.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Referaatti kansanedustaja Hannu Hoskosen vappupuheesta Lieksassa ja Nurmeksessa

Hannu HoskonenBlogi

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen politiikka on tehonnut. Kansantalous on saatu kasvuun pitkään jatkuneen laman jälkeen. Työllisyysaste on nyt 71 prosenttia ja uusia työpaikkoja on tällä vaalikaudella saatu aikaan yli 90000. Seuraavan vaalikauden tavoite on jatkaa vahvaa työllisyyspolitiikkaa edelleen. Työllisyysaste pitää saada ainakin 75 prosenttiin.

Biotalous on ollut nostamassa Suomen taloutta. Eri tutkimuslaitosten mukaan talous kasvaa koko maassa ja uusia työpaikkoja sen myötä. Hyvä esimerkki tästä on Kainuu, jossa tällä hetkellä on jo työvoimapula. Metsäteollisuus on investoinut vahvasti ja uusia metsien talouskäyttöön perustuvia investointeja on parhaillaan vireillä mm. Kemiin, Kuopioon ja Kemijärvelle. Jotta nämä uudet investoinnit ja koko metsätalouteen perustuva teollisuustuotanto toimisi häiriöttä, on liikenneväyliin saatava lisää rahoitusta ja uusia ratkaisuja koko tieverkon kunnon kohentamiseksi ja hoitorästien poistamiseksi. Tämän kevään vaikea kelirikko on vakava varoitus varsinkin alemman tieverkon heikosta kunnosta. Kaikki puukuljetukset lähtevät liikkeelle sorateiltä, joiden kunto on heikko. Tiehöylät on saatava takaisin tienhoitokalustoksi. Jo nykyisillä määrärahoilla tehokkaasti käytettynä voidaan alemman tieverkon kuntoa parantaa tienpinnat oikein muotoilemalla ja tierungon kuivatuksesta huolehtimalla. Jätimme viime vuonna kiteeläisen yrittäjä Esa Halttusen kanssa liikenneministeri Anne Bernerille aloitteen Pohjois-Karjalan saamiseksi alemman tieverkon osalta sorateiden hoidon kokeilualueeksi. Hankkeen aikana laitettaisiin kokeilualueella soratiet hyvään kuntoon mm. tiehöylää käyttäen ja samalla koulutettaisiin tiehöylän kuljettajia. Tällä hetkellä tiehöylän kuljettajille ei ole koulutusta lainkaan ja osaajista on huutava pula.

Koko valtakunnan liikennepolitiikkaan pitää saada entistä enemmän tehoa. Tällä vaalikaudella on investoitu merkittävästi niin uusiin kohteisiin kuin hoitorästien poistoon. Samaa työtä on jatkettava myös tulevalla vaalikaudella. Toimivat liikenneyhteydet ovat kasvun paras tae. Varsinkin metsäteollisuuden kannalta tämä on välttämätöntä. Tämän takia sisävesiliikennettä on alettava kohentamaan määrätietoisesti. Pitkään unohduksissa ollut Kymijoen kanava on saatava suurten liikenneinvestointien joukkoon, jotta kuljetusten kannattavuutta voidaan merkittävästi parantaa. Metsäteollisuuden kilpailukyvyn kannalta edulliset kuljetukset ovat yhä ratkaisevammassa asemassa. Myös Jäämeren rata pitää saada suunnittelupöydälle, jotta pohjoisen Suomen moniin raaka-ainekuljetuksiin saadaan tehoa ja samalla saadaan avattua Suomelle uusi merireitti, joka on huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeä. Näihin suuriin investointeihin on saatavissa EU:lta merkittävää investointitukea.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi