Miksi suomalainen puu ei kelpaa

Hannu HoskonenBlogi

Metsäteollisuus on ollut Suomen taloudellisen menestyksen perusta lähes koko itsenäisyyden ajan. Tälläkin hetkellä metsäteollisuus rakentaa uutta tuotantokapasiteettia, mikä lisää puunkäyttöä merkittävästi. Ja puutahan meillä riittää vieläkin suuremmalle käytölle.

Ihmetellä kuitenkin täytyy, että metsäteollisuus tuo Suomeen puuta valtavia määriä. Tilastojen mukaan puuntuonti on kymmenen miljoonan motin verran vuosittain. Vielä suurempi ihme on teollisuuden tuontipuusta maksamat hinnat, jotka ovat reilusti suomalaisille metsänmyyjille maksettavia hintoja korkeammat. Miksi halvempi, kotimainen ei kelpaa teollisuudelle. Nykyään talvikorjuuleimikkoa, josta kertyy selluteollisuuden tarvitsemaa kuitupuuta, on kovin vaikea myydä. Valtakunnan metsien inventointitulokset kertovat karua kieltään metsien tilasta. Kiireellisten harvennushakkuiden tarve on huutava ja jos harvennushakkuita ei tehdä, jäävät tulevaisuuden tukkileimikot pelkiksi haaveiksi. Pitäisi tämän olla selvä viesti myös metsäteollisuudelle itselleen. Kaiken huippuna puun tuonnissa on se, että teollisuuden Venäjältä tuoma hake on lopettanut kotimaisen energiapuun käytön. Ja metsäteollisuus onnistui hankkimaan EU:n päätöksellä tuontihakkeelle valtion budjetista maksettavan energiatuen.

Metsäteollisuuden puuntuontiin liittyy vielä yksi vakava ilmiö. Arvokasta puunkorjuutyötä tekevät urakoitsijat ovat joutuneet metsäteollisuuden sopimuskumppanina kohtuuttomaan tilanteeseen. Urakkataksat on kiristetty niin alas, että tilanne on sietämätön. Ja metsäteollisuus käyttää tilannetta hyväksi määrätietoisesti. Venäjältä kalliilla ostettu puu mahdollistaa koneurakoijan urakoinnin keskeyttämisen juuri uuden sopimusneuvottelun alla. Helppo on kuvitella, millaisessa neuvotteluasemassa koneyrittäjä on. Ihmettelen suuresti, että metsäteollisuus, joka jäi kiinni valtakunnallisesta puun hintakartellista, menettelee tällä tavalla toimintansa kannalta erittäin tärkeää yhteistyökumppania kohtaan. Luulisi kilpailuviraston kiinnostuvan tilanteesta.

Aikanaan pääministeri Urho Kekkonen asettui puolustamaan heikosti palkattuja metsureita. Nyt samanlaiselle viisaudelle olisi tarvetta, jotta Suomen metsien tuoma kasvu hyödyttäisi koko kansakuntaa. Missä on metsäteollisuuden mainostama kotimaisuus?

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Britannian EU-ero on iso muutos

Hannu HoskonenBlogi

Britannian kansanäänestyksen tulos EU:sta eroamiseksi oli iso yllätys. Pääministeri David Cameron lupasi parlamenttivaalien kampanjassaan kansanäänestyksen EU:n jäsenyydestä, jos voittaa nuo vuoden 2015 vaalit. Vaalilupaus oli lunastettava ja tuloksen seurauksena pääministeri Cameron joutuu eroamaan pääministerin paikalta ja saarivaltio jättää EU:n.

Brittien kansanäänestyksen tulosta ei EU voi ohittaa pelkkänä yhden jäsenmaan erona. Euroopan Unionin politiikkaa on muutettava, tai paremminkin EU:n kurssia on korjattava kunnolla. Alkuperäinen EU:n tarkoitus oli kaupankäynnin ja yhteistyön lisääminen jäsenmaiden välillä kriisien ja sotien estämiseksi. Tässä tehtävässä EU on onnistunut ja siltä pohjalta on hyvä jatkaa uutta EU:ta suunniteltaessa. Hyvälle harkinnalle on koko Euroopassa tarvetta ennen uusien päätösten tekoa.

Nykyisen mallin mukaisesta mahtavan EU-hallinnon luominen on tullut matkansa päähän. Jatkuva direktiivitehtailu on johtanut varsinkin pienet jäsenmaat tilanteeseen, jossa hallinnosta on tullut itsetarkoitus. Suomessa hyvänä esimerkkinä käyvät maatalouspolitiikka, ympäristöpolitiikka ja rakennerahastojen kautta toteutettava aluepolitiikka. Varsinkin maatalous on joutunut sellaiseen byrokratian kurkkuotteeseen, josta pitää päästä irti mahdollisimman pian. Myös ympäristöhallinnon lonkerot ovat maaseudun ihmisten elämän rajoittajina käytännössä joka paikassa.

Euroopan unionia on viety määrätietoisesti kohti vahvaa liittovaltiota. Viiden Euroopan johtajan esittämä suunnitelma talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi julkistettiin kesäkuussa 2015. Suunnitelman toteutus alkoi välittömästi ja valmista pitää olla vuoden 2025 loppuun mennessä. Suunnitelman mukaan Euroopan liittovaltiolla olisi kaikki valtiolle tyypilliset oikeudet verotusoikeutta myöten. Silloin toteutuisi myös paljon puhuttu velkaunioni, joka jakaisi jäsenmaiden velat tasaisesti jäsenmaiden vastuulle. Myös tulonjako-unioni tulisi voimaan, mikä käytännössä tasaisi jäsenmaiden sosiaalisia eroja. Suomi olisi varmuudella maksajana näissä suunnitelmissa. Kun tähän vielä lisää yhteisvaluutta euron haitalliset vaikutukset pieniin jäsenmaihin suurten jäsenmaiden hyödyksi, on yhteisen eurooppalaisen sävelen löytyminen mahdotonta.

Ei ole sattumaa, että Saksa kiistattomana EU:n johtajana ajaa väellä ja voimalla sellaista politiikkaa, joka tuottaa Saksalle suurta hyötyä pienempien maiden kustannuksella. Sehän on tilanne jo tällä hetkellä EU:ssa. Tätä taustaa vasten brittien kansanäänestyksen tulos on mahdollisuus koko Euroopan huomioivalle politiikalle. Nykyistä keskittämisen tietä ei voi enää jatkaa.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi

Euroopassa ei mitään uutta

Hannu HoskonenBlogi

Kreikan kolmas tukipaketti saatiin kokoon melko vähin äänin. Kreikan tekemät myönnytykset taloutensa kuntoon laitossa ovat edenneet ja lisärahoitus entisten lainojen maksuun ei ole sen suurempi ongelma. Kuitenkin lähellä on se päivä, jolloin Kreikan valtaisa velkataakka, yli 300 miljardia euroa, joudutaan leikkaamaan maan maksukyvyn mukaiseksi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on nostanut monesti asian keskusteluun, mutta euromaat kokevat asian kiusalliseksi ja uskottavuuden kannalta se varmaan sitä onkin. EU:n perussopimus kieltää toisten maiden velkojen maksun.

Niin EU-kokouksissa kuin euroalueenkin kokouksissa Kreikkaa on moitittu kovin sanoin holtittomasta talouden pidosta. Kuitenkin samaan aikaan euromailla on käynnissä suurimittainen velkojen anteeksianto, jota Euroopan keskuspankki toteuttaa euromaiden keskuspankkien kautta. Euromaiden keskuspankit ostavat jäsenmaittensa liikkeelle laskemia velkapapereita maaliskuusta 2015 alkaen. Aluksi ostoja tehtiin 60 miljardilla eurolla, mutta nyt ostovauhtina on 80 miljardia euroa kuukaudessa. Suomi on mukana tässä osto-operaatiossa. Kummallista tässä asiassa on se, että Kreikka on suljettu ulos Euroopan keskuspankin antamasta velkahuojennuksesta. Apua ei anneta sille maalle, joka sitä kipeimmin tarvitsee. Yhtä outoa on se, että varsinkin Saksa ja Ranska maksattivat ensin Kreikkaan antamansa lainat EU:n vakausmekanismin kautta ja nyt sitten otetaan toista kautta ilmaista rahaa Euroopan keskuspankin lainaostojen avulla. Tasan eivät onnenlahjat käy edes yhteisissä asioissa.

Euroopan unioni valmistautuu pelko puserossa Brittien kansanäänestykseen 23.6 Euroopan unionista eroamisesta. Kyse on vakavasta paikasta yhteisen Euroopan rakentamisen tiellä. Jotta Eurooppa voisi kasvaa yhteiseksi mantereeksi meille kaikille, olisi oikeudenmukaisuuden oltava kaiken toiminnan lähtökohta. Sitähän se nyt ei valitettavasti ole. Brittien kansanäänestys on iso testi yhdentymisen tiellä. Päämääränä ei saa olla Euroopan liittovaltio, jossa vain suurten ääni kuuluu.

Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi